Nyt selvisi syy Espoon liukkaisiin ja kuoppaisiin katuihin – "Ei riittänyt niin hyvään palvelutasoon kuin olisimme halunneet"

Talvi: Katukunnossapidon budjetti ei ole seurannut Espoon kasvua.

Espoon talous on kuopalla, ja se on kuluneena talvena tuntunut poikkeuksellisen kuoppaisena menona myös kaupunkilaisten arjessa.

Syy on kaupunginvaltuuston hyväksymä katukunnossapidon budjetti, joka on kaupungin säästöpaineiden ansiosta niukka.

– Budjettia noudatetaan tarkasti, kun varaudumme tulevaan talveen. Se määrittää muun muassa koneiden ja henkilöstön määrän. Nyt on nähty, että tällaisena talvena se ei riittänyt niin hyvään palvelutasoon kuin olisimme halunneet, myöntää Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska.

Varautumistasoa on Tanskan mukaan vaikea nostaa enää talvella, sillä sopimukset urakoitsijoiden kanssa tehdään kesällä ja syksyllä. Kunnossapidosta noin 40 prosenttia ostetaan yrityksiltä.

– Espoossa on kunnossapidettäviä katuja yli 2 000 kilometriä. Lisää riittävän tehokkaita koneita on vaikea saada enää kesken talven.

Katukunnossapidon budjetti on Tanskan mukaan ollut viime vuosina noin 12 miljoonaa euroa. Sitä on nostettu hitusen joka vuosi, niin että se on kattanut polttoaineiden, palkkojen ja vuokrien nousun.

Samaan aikaan kunnossapidettävien katukilometrien määrä on kasvanut. Tätä kasvua ei kunnossapidon budjetissa ole Tanskan mukaan huomioitu.

– Edelliset talvet ovat olleet sen verran niukkalumisia, että olemme juuri ja juuri selvinneet. Tämä talvi on ollut vaikea, ja siihen rahat eivät enää riittäneet.

Kaupungin säästöpaineet ovat myös vähentäneet kaupunkitekniikan keskuksen henkilöstöä.

– Henkilöstön määrä on vähentynyt noin 5 prosentilla säästöohjelman puitteissa. Katu- ja viherkunnossapitoon vähennyksiä tuli vähemmän kuin muualle, mutta muutama kuitenkin osui sinnekin.

Ongelmat ovat kärjistyneet varsinkin pienemmillä asuin- ja tonttikaduilla, jotka hoidetaan kunnossapitoluokituksen mukaisesti pääkatujen jälkeen.

Niillä on kärsitty talven mittaan vuoron perään aurauksen viivästymisistä, jäisistä polanteista eli paksuista jäävalleista, valtavista lammikoista ja kuopista.

–  Koneiden määrä ei riittänyt siihen, että asuin- ja tonttikadut sekä kävelyn ja pyöräilyn väylät tai kaikki bussipysäkit olisi saatu aurattua parissa päivässä. Kun vielä lumentulon päälle lämpötila sahasi nollan molemmin puolin, näille kaduille ehti lumesta tulla teräsjäätä. Jos meillä olisi ollut enemmän rahaa käytössä varautumiseen ja sen myötä enemmän koneita, olisimme saaneet tonttikadut nopeammin hoidettua, Tanska selvittää.

Pääkatujen kunnossapitoon koneiden määrä riitti Tanskan mukaan hyvin.

– Jos tilanteesta halua etsiä jotain hyvää, pää- ja bussikadut saimme pidettyä hyvässä kunnossa.

Hankalan talven aiheuttama lisälasku ei vielä ole kokonaan selvillä. Esimerkiksi päällystevaurioita on tullut runsaasti. Lisäksi sekä kaupungin että urakoitsijoiden työntekijät ovat tehneet ylitöitä niin paljon kuin laki sallii. Tämä tulee vaikuttamaan muun muassa kunnossapidon seuraavaan ponnistukseen, hiekanpoistoon.

– Hiekkaa on nyt kaduilla todella paljon. Jos ylitöiden määrä on jo tapissa, hiekanpoisto joudutaan tekemään normaalin työajan puitteissa muun liikenteen seassa, mikä hidastaa työtä, Tanska sanoo.

Tanskan mukaan kunnossapidossa analysoidaan nyt tarkasti kulunut talvi ja pohditaan, voisiko jotain tehdä toisin.

Pelkkä tehostaminen ei kuitenkaan riitä.

– Tuntuma on, että rahaa tarvittaisiin lisää, Tanska myöntää.

Hän korostaa kuitenkin sitä, että lisäresursseille pitäisi löytyä järkevää käyttöä.

–  Nykyisellä varautumisen tasolla koneet ovat käytössä, vaikka lunta ei tulisi. Jos lisäresursseja saadaan, pitäisi miettiä tarkasti, millaisia sopimuksia teemme, jotta emme maksa siitä, että koneet seisovat turhan panttina. Emme tiedä, tuleeko tällainen talvi seuraavan kerran ensi vuonna vai kymmenen vuoden päästä.

Myös t eknisen lautakunnan varsin yksimielinen kanta on, että kunnossapitoon pitäisi saada lisää rahaa, sanoo lautakunnan puheenjohtaja Simo Grönroos (ps.).

Grönroos sanoo, että virkamiesten arvion mukaan lisää rahaa tarvittaisiin noin 3–5 miljoonaa euroa.

Lautakunta on Grönroosin mukaan keskustellut kunnossapidon tilanteesta useaan otteeseen ja pitänyt asiaa esillä myös valtuustossa.

– Valtuustossa on kuitenkin pidetty kasvua tärkeämpänä kuin vanhan ylläpitoa. Itse näen, että pohjimmiltaan tilanteen syy on kaupungin liian nopea kasvu. Kun verotulot eivät kasva samalla vauhdilla, emme pysty ylläpitämään jo rakennettuja alueita, Grönroos sanoo.

Pysäköinti

Muutoksia harkitaan

Katujen kunnossapitoon mietitään nyt kuluneen talven kokemuksien pohjalta uusia konsteja.

Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanskan mukaan yksi haaste kunnossapidolle ovat katujen varsille pysäköidyt autot, jotka estävät paikoin isojen koneiden käytön.

Kiperimpiin paikkoihin harkittu keino on tonttikatujen pysäköintimerkintöjen muuttaminen. Lisäksi haasteeksi on ajoittain muodostunut se, että kaduille pysäköityjä autoja ei ole siirretty pois, vaikka kaduille olisi viety tilapäinen siirtokehotusmerkki.

– Tänä talvena on käynyt niin, että kun olemme päässeet kaduille höylän kanssa jäätä rikkomaan, pysäköityjä autoja on ollut niin paljon, että työtä ei ole voitu tehdä, Tanska huomauttaa.

Tilapäisten siirtokehotusmerkkien tilalle pohditaan Tanskan mukaan nyt jotain muuta ratkaisua.

– Tuntuma on, että siirtokehotuskylttejä ei oikein ole huomattu, kun niitä on viety kaduille. Tämä on ollut haasteena esimerkiksi Leppävaarassa. Vaihtoehto voisi olla jokin toinen kieltomerkki, joka ilmoittaisi esimerkiksi tietyt viikonpäivät, jolloin ei saa pysäköidä.

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut