Espoon uusin kirjasto avautuu torstaina – kirjastoneuvoja Topias Salonen kertoo, mikä tekee siitä poikkeuksellisen
8
Nojatuolit ja sohvat kutsuvat istumaan ja lukemaan. Topias Salonen on ylpeä siitä, että kirjastossa käytetään paljon kierrätyskalusteita. Sami Kuusivirta
Katso isompi kuvaEnnen kirjaston avajaisia on paljon tehtävää. Niina Bruun purkaa kirjalaatikoita. Sami Kuusivirta
Katso isompi kuvaLippulaivan kirjaston perheosaston uudet kalusteet ovat värikkäitä. Sami Kuusivirta
Katso isompi kuvaAsukkaat haluavat, että luonto on läsnä kirjastossa. Luonnosta on otettu ideoita myös kalusteisiin. Sami Kuusivirta
Katso isompi kuvaKeittiöpajassa voi järjestää ruoanlaittokursseja. Kirjaston henkilökuntaa tutustuu tiloihin valmistamalla lounaan. Sami Kuusivirta
Katso isompi kuvaTopias Salonen kertoo, että Lippulaivan työmaalta ylijääneitä kaakeleita on käytetty kirjaston seinämateriaalina. Sami Kuusivirta
Katso isompi kuvaKirjaston uudet hyllyt ovat kevyitä vanerihyllyjä ja puuta on käytetty sisustuksessa elävöittämään tiloja. Sami Kuusivirta
Katso isompi kuvaKirjaston seinällä on kirjailija Ilkka Auerin toteuttama ja yhdessä paikallisten koululaisten kanssa ideoima fantasiakartta Espoonlahdesta. Sami Kuusivirta
Kirjasto: Espoonlahden kirjastossa on kierrätetyt huonekalut. Tulossa on viherkasveja ja kaiuttimia, joista kuuluu lintujen laulua ja meren kohinaa.
Anneli Tuominen-Halomo
Muutama päivä ennen avajaisia Lippulaivan kirjastossa on vielä paljon täysinäisiä kirjalaatikoita ja muovikelmulla suojattuja huonekaluja. Kirjaston väki kantaa lastenosastolle hyllyjä, joihin tulee kuvakirjoja kaikkein pienimmille asiakkaille.
Kirjastoneuvoja Topias Salonen esittelee ylpeänä kirjastoa, jollaista ei taida olla missään muualla Suomessa.
Lippulaivan kirjaston toimintoja ja sisustusta suunniteltaessa on pidetty mielessä avainsanat ”kutsuva, kestävä, omaleimainen ja yhdessä tehty”.
– Asukkaat ovat osallistuneet suunnitteluun 1,5 vuoden ajan ja heiltä on tullut paljon ideoita ja toiveita. Esimerkiksi ajatus kierrätyskalusteista on tullut asiakkailta.
Kirjaston kalusteiden hankkiminen Kierrätyskeskuksesta on ollut aarteiden metsästystä. Kalusteet eivät ole käytettyjä toimistokalusteita, vaan ihmisten kodeista peräisin olevia muhkeita nojatuoleja, sohvia ja tukevia keittiön tuoleja.
Kierrätyskalusteet on maalattu ja verhoiltu ja niiden värimaailma on sovitettu yhteen kokolattiamattoihin, joiden sävyt vievät graniittikallioille ja metsän sammalikkoon.
– Ei haittaa, vaikka huonekalut patinoituvat. Olemme sopineet Kierrätyskeskuksen kanssa, että ostamme sieltä lisää kalusteita tarvittaessa.
Puistonpenkki on ollut käytössä ravintola Casanovan terassilla. Monien vaiheiden jälkeen se päätyi kirjastoon.
Myös Lippulaivan rakennustyömaalta yli jääneitä lattialaattoja ja kaakeleita on hyödynnetty seinien pintamateriaalina.
– Näin iso julkinen hanke, jossa on käytetty näin paljon kierrätysmateriaalia, on poikkeuksellinen, Topias Salonen sanoo.
Hän uskoo, että ratkaisusta otetaan mallia muuallakin.
Yksi asukkaiden toiveista on ollut, että luonto olisi kirjastossa läsnä.
– Luonto näkyy värimaailmassa, mutta tänne on tulossa myös kaiuttimia, joista kuuluu lintujen laulua ja meren kohinaa. Viherkasvejakin on tulossa, Salonen kertoo.
Luonto on läsnä myös kirjaston puupintojen kautta. Kirjahyllyt ovat uusia ja ne on tehty Lippulaivan kirjastoon mittatilaustyönä. Keveän näköiset hyllyt ovat vaneria.
Lippulaivan kirjastossa on satsattu paljon lapsiasiakkaisiin. Perhealueen katseenvangitsija on sen palvelutiski – vanha, harmaa Ford Transit, jonka takalava on otettu pois.
Toinen hauska yksityiskohta on satupuu, jonka lähettyvillä on taaperoiden ensikirjoja. Vähän isompia lapsia varten on satusoppi, jonne voi pujahtaa kuuntelemaan tarinoita.
Lapsiperheitä varten on myös minikeittiö, jossa voi lämmittää välipalaa. Kirjaston isommassa keittiössä voi järjestää erilaisia ruokakursseja.
– Ruoka yhdistää. Sitä kautta voi tutustua toisiin ihmisiin ja kulttuureihin.
Kirjojen lisäksi kirjastosta voi lainata vaikka mitä.
– Lastenkutsuja varten voi lainata vaikkapa tarjottimia, kakkumuotin tai pastakoneen. Myöhemmin on tulossa naamiaisasuja ja koristevaloja. Kompassille tai retkikeittimelle on käyttöä aika harvoin, joten nekin voi lainata täältä, Salonen selvittää.
Avautuessaan Lippulaivan kirjasto ei suinkaan ole vielä valmis, vaan ideoita ja toiveita voi esittää edelleen muun muassa Pajan käytöstä.
– Itse olen tutustunut ompelemiseen vasta kirjastossa. Toivottavasti ompeluhuone Solmu houkuttelee ihmisiä ompelemaan ja tuunaamaan vaatteita.
Noin 50 000 asukkaan Espoonlahdessa on odotettu aluekirjastoa vuosikausia.
– Toivottavasti uusi kirjasto on kutsuva, inspiroiva ja tuo uusia asiakkaita.
Lippulaivan kirjaston vaikutusalueella on nyt noin 30 000 asukasta ja määrä kasvaa tulevaisuudessa.