Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Espoo kasvaa kiivaasti, mutta milloin vanhoille kotikaduille tulee asfaltti? Aluepäällikkö lyö pöytään pysäyttävät luvut, jotka eivät ole aprillia

Kadut: Vanhojen omakotialueiden katuverkoston kunnostamiseen on varattu keskimäärin 3,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Osa vanhoilla kotikaduilla asuvista espoolaisista joutuu näillä näkymin odottamaan asfalttipintaa, sadevesiviemäreitä ja jalkakäytävää vielä lähes parin vuosikymmenen ajan.

Espoon Kotikadut kuntoon -ohjelmaan kuuluu noin 245 kilometriä katuja, joista on tähän mennessä saatu rakennettua noin 180 kilometriä.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana kotikatujen kunnostukseen on varattu valtuuston taloussuunnitelmassa keskimäärin 3,3 miljoonaa euroa vuodessa.

– Tällä saadaan saneerattua 3–4 kilometriä uutta kotikatua vuodessa eli ohjelma olisi valmistumassa nykyisellä rahoitustasolla noin vuonna 2040, kertoo kadunsuunnittelun aluepäällikkö Mariika Lehto Espoon kaupungilta.

Vanhan kadun kunnostuskulut pyörivät tavallisesti sadoissa tuhansissa euroissa, Lehto kertoo. Jos kunnostustyöt vaativat louhintaa tai pehmeä savimaa pohjanvahvistuksia, yhden kadunpätkän kunnostamisen hinta nousee helposti 1–2 miljoonaan euroon.

– Tällöin joudumme karsimaan listalta muita kohteita.

Pyrimme priorisoimaan hulevesiongelmakohtia, joissa on vaarana, että vesi vahingoittaa kiinteistöjä.

Kaupunki on asettanut eri alueet rakentamisjärjestykseen muun muassa asukastiheyden, koulureittien turvallisuuden, kuntalaispalautteen sekä katuverkon ongelmien perusteella.

Ongelmia vanhoilla kaduilla aiheuttavat erityisesti hulevedet.

Jos vesi jää seisomaan, se kastelee tien rakenteet, jolloin routa pääsee rikkomaan asvaltin ja katuun tulee monttuja.

Lehto kertoo, että Espoossa on vuosittain myös kohteita, joissa hulevedet ovat valuneet kaduilta kiinteistöihin.

– Sademäärät tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä ja johonkinhan ne valuvat, kun kaupunkirakenne tiivistyy, valitettavasti myös kiinteistöihin, Lehto sanoo.

– Pyrimme priorisoimaan hulevesiongelmakohtia, joissa on vaarana, että vesi vahingoittaa kiinteistöjä.

Kotikadulle pyritään rakentamaan jalkakäytävä, jos kadulla kulkee arkipäivänä yli sata kulkijaa. Joskus jalkakäytävälle ei kuitenkaan ole varattu riittävästi tilaa asemakaavassa.

Lehto kertoo, että jalkakäytävät rakennetaan tavallisesti 2,5 ja yhdistetty jalankulku- ja pyörätie 3,5 metriä leveäksi. Joskus leveydestä on jouduttu nipistämään jopa metri, jotta jalkakäytävä ylipäätään saataisiin mahdutettua vanhalle alueelle.

– Nämä kapeammat ratkaisut ovat hankalia talvikunnossapidon sekä käyttäjien kannalta, Lehto kertoo.

Nöykkiössä sijaitseva Korpikallio on hyvä esimerkki haastavasta kunnostuskohteesta, Lehto sanoo. Suunnittelua haastavat kadun korkeuserot.

Korpikallio on otettu suunnitteluun ja arvioiden mukaan sen rakentamisen vuoro olisi vuonna 2024.

Tarkoitus on poistaa kadun avo-ojat ja ohjata hulevedet jatkossa hulevesiverkostoon. Muutoksen myötä kiinteistöille tulee velvollisuus liittyä hulevesiverkostoon ja maksaa hulevesimaksua.

– Joudumme louhimaan kadun alla, että saamme putket myös kadun korkeimpiin kohtiin.

– Ja kun katu levenee jalankulku- ja pyörätien vuoksi, se aiheuttaa tonttien rajan kohdalla korkeuserojen muutoksia. On haastavaa sovittaa katu niin, että alapuolella ja yläpuolella sijaitsevista tonttiliittymistä pääsee sujuvasti kadulle.

Samaan aikaan Korpikallion kadunkunnostuksen kanssa aiotaan uusia myös alueen vesi- ja jätevesiviemärit.

– Rakennustyö pitää tehdä vaiheistaen ja pienissä pätkissä, koska kaikkien täytyy päästä kotiin ja vettä täytyy tulla hanasta. Pelkkä kadunrakennus olisi nopeampaa. Kun putket uusitaan samalla, rakentaminen on hitaampaa.

Korpikallion kunnostamisesta on tarkoitus järjestää asukastilaisuus, jossa esiteltäisiin hanketta ja kuultaisiin asukkaiden näkemyksiä. Tilaisuus on määrä pitää viimeistään vuoden päästä keväällä.