Joukko espoolaisia yritys- ja urheilualan vaikuttajia suunnittelee mittavan tennis- ja padelhallin rakentamista Laajalahteen.
Turvesuon- ja Turveradantien risteykseen, nykyiselle pienteollisuustontille, on määrä rakentaa 15 000 neliön kokoisen hallin lisäksi myös lukuisia ulkokenttiä.
Yhteensä tenniskenttiä tulisi 16, joista kuusi olisi ulkona. Padelkenttiä tulisi 15 sisätiloihin ja kuusi ulos.
Hankkeeseen sisältyy myös oheisliikunta-, toimisto- ja ravintolatilat.
Hankkeen taustavoimiin kuuluvan RoGa Sports Oy:n hallituksen puheenjohtaja Yrjö Aaltonen kertoo, että alueen kaavamuutos on parhaillaan vireillä. Mikäli kaavaprosessi etenee toivotusti, päästään seuraavaksi sopimaan hallin rahoituksesta ja rakentamisesta.
– Toiveissa on, että maanparannustyöt ja rakentaminen voisivat alkaa jo tämän vuoden puolella. Alue on entistä turvesuota ja vaatii parannustöitä, Aaltonen sanoo.
Aaltosen mukaan hallin toteutuminen vastaisi moneen toiveeseen. Tennis- ja padelvuoroista on Espoossa ja koko pääkaupunkiseudulla ensinnäkin kova pula.
Toisekseen Tapiolassa vuokratontilla sijaitsevan nykyisen tennispuiston tulevaisuus on epävarma, sillä moni mielisi arvokkaalle tontille asuinrakennuksia.
– Meidän hankkeemme ehkä pikemminkin korvaisi nykyistä harrastuskapasiteettia kuin toisi sitä lisää, Aaltonen arvioi.
Liikenneyhteyksiltään uusi halli tulisi oivaan paikkaan, sillä tuleva raidejokeri kurvaa lähistöltä ja alueelle on muutenkin hyvät yhteydet.
– Lisäksi Tapiolan golfkeskus on aivan vieressä, joten alueelle syntyisi hieno kokonaisuus.
Myös Laajalahden ostoskeskus Bredis sijaitsee alueen naapurissa.
Aaltosen mukaan ajatus uuden hallin rakentamisesta syntyi tuttavapiirissä pari vuotta sitten.
Kyse on paikallisten toimijoiden hankkeesta, joskin kiinnostusta sitä kohtaan on tullut myös ulkomailta.
Espoon kaupunki on Aaltosen mukaan suhtautunut myötämielisesti hankkeeseen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti maanantaina jatkaa 33 000 neliön kokoisen tontin aluevarausta, jotta hankkeen suunnittelu saadaan vietyä loppuun.
Espoo valmistautuu tekemään alueesta 30 vuoden maanvuokrasopimuksen. Hankkeelle ollaan hakemassa myös julkista tukea, esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön investointiavustuksena, sekä Espoon kaupungin lainatakausta.
Hankkeen rakennusbudjetiksi on arvioitu noin 16 miljoonaa euroa. Siitä 12 miljoonaa rahoitettaisiin ulkopuolisella lainalla ja loput omalla pääomalla sekä pääoma- ja vaihtovelkakirjalainoilla.
