Poliisi: Rikosten uhreiksi joutuneet nuoret pelkäävät kostonkierrettä. Uhkausten toteutuminen on hyvin harvinaista.
Alaikäisten tekemissä ryöstöissä on nähty viime vuosina kovaa kasvua. Alkuvuodesta piikki näkyy yksin Helsingissä merkittävänä muutoksena.
– Viime vuosina kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vastaavia rikosilmoituksia on tehty 10–20. Nyt määrä on ollut kaksinkertainen. Selkeästi yli puolet epäillyistä on poliisin tiedossa. Nuorimmat epäillyt ovat olleet alle 12-vuotiaita. Alakouluikäisiä on kuitenkin harvoin, ja tekomuodot ovat lievempiä, sanoo Helsingin poliisin nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Forss.
Hän ei osaa sanoa viime kuukausien ilmiölle erityistä syytä. Forss toteaa, että ryöstörikosten määrässä voi tulla vuosittain isojakin heilahteluja, johon vaikuttaa ikäluokkien vaihtuminen vuosittain ja se kuinka nopeasti poliisi pääsee kiinni rikoskierteessä olevien lasten toimintaan.
Poliisi raportoi maaliskuussa, että alaikäisten väkivaltarikollisuus on kasvanut vuodesta 2015 lähtien selvästi.
Poliisikansanedustaja Tom Packalén (ps.) arvioi aiemmin tällä viikolla Länsiväylän sisarlehti Helsingin Uutisissa, ettei tilanne nuorten väkivallan suhteen ole enää Helsingin poliisin hallinnassa.
Ryöstöporukat ovat eri ihmisiä kuin niin sanotut Helsingin ja Espoon katujengit, joiden rikosvyyhtiä käsitellään parhaillaan oikeudessa.
Hän sanoo, että väkivaltaan liittyy paljon piilorikollisuutta, koska nuoret eivät uskalla koston pelossa tehdä aina rikosilmoitusta.
Forss sanoo, että tilanne on kyllä poliisin hallinnassa, mutta hän tunnistaa pelkoon liittyvän ilmiön.
– Tutkinnan aikana on tullut ilmi, etteivät asianomistajat, todistajat ja kanssaepäillyt uskalla kertoa aina tietojaan, koska he pelkäävät kostonkierrettä. Pelko ulottuu vanhempiin asti. Vaikka Helsinki on suhteellisen iso kaupunki, lapset tietävät yleisesti, ketkä ovat häirikkötyyppejä. Jutut kiertävät sosiaalisessa mediassa.
Forss sanoo, että uhkausten toteutuminen on äärimmäisen harvinaista.
– Puukoilla uhkaillaan teoissa valitettavan usein, mutta yleensä niitä ei käytetä. En muista tapausta, jossa jälkikäteen olisi kohdistettu vakavaa väkivaltaa asianomistajaan sen takia, että on kerrottu asiasta poliisille. Poliisilla on tiukka linja, jos esitutkinnan aikana ilmenee uhkaamista.
Rikoskomisario sanoo, että rikosilmoituksen teko yleensä rauhoittaa tilanteen.
– Jos tulet ryöstetyksi, niin kannattaa ehdottomasti kertoa, miten tilanne on mennyt. Rikosilmoitus todennäköisesti estää seuraavan rikoksen tekemisen ja meno rauhoittuu. Aina huoltajat eivät näe ilmoituksen tekemistä tarpeelliseksi, jos ryöstetty summa on pieni ja tekijä on esimerkiksi tuttavapiiristä.
Ryöstöporukat ovat eri ihmisiä kuin niin sanotut Helsingin ja Espoon katujengit, joiden rikosvyyhtiä käsitellään parhaillaan oikeudessa, Forss korostaa.
– Ryöstöporukoista voi tulla kuitenkin katujengien jäseniä ja sitä kautta osa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Poliisin pitäisi Packalénin mukaan olla tiiviimmässä yhteydessä nuoriin. Forss allekirjoittaa saman mielipiteen.
– Mahdollisuudet esimerkiksi koulujen laillisuuskasvatukseen ovat rajalliset. Sillä on väliä, missä lapsi saa ensikosketuksen poliisiin, onko se häiriötilanne vai koulussa juttelemassa käynyt poliisi, Forss pohtii.
Nuorille pitäisi tarjota entistä matalamman kynnyksen tapoja olla yhteydessä poliisiin, sanoi muun muassa uutta vihjepuhelinta ehdottanut Packalén.
– Helsingissä toimii nuorisotutkintaryhmän lisäksi ennalta estävä toimintalinja, joka on päivittäin tekemisissä nuorten kanssa eri tilanteissa. Lisäks somessa pystyy olemaan poliisiin yhteydessä hyvin alhaisella kynnyksellä. Olen toiminut itse nettipoliisina, enkä tiedä mikä olisi alhaisemman kynnyksen palvelu.