Helsingin sairaaloissa hoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuus on lisääntynyt siitä, mitä se oli vielä tammikuussa.
Helsingin sairaalan johtajalääkärin Laura Pikkaraisen mukaan iäkkäistä koronan vuoksi hoitoon tulleista sairaalapotilaista menehtyy nyt noin kolmannes, kun aiemmin tänä vuonna osuus oli 10 prosenttia.
– Nyt on vallalla omikronin BA2 -alamuunnos, jossa taudinkuva näyttäisi vanhuksilla olevan hieman vaikeampi kuin aiemman omikron BA1:n, Pikkarainen kertoo.
Helsingin kaupungin sairaaloissa oli viime keskiviikkona vuodeosastoilla yhteensä 100 koronapotilasta. Potilaiden keski-ikä on 81 vuotta.
Lisäksi koronapotilaita hoidetaan Husissa.
Sairaaloissa on myös koronapotilaita, joilla on täysi kolmen rokotuksen sarja.
– Iäkkään ihmisen on mahdotonta saavuttaa rokotuksilla yhtä hyvää immuniteettisuojaa kuin nuoren, koska elimistön puolustusjärjestelmä rappeutuu, eikä samalla tavalla jaksa tuottaa vasta-aineita.
Pikkarainen korostaa, että rokotuksista on silti hyötyä, sillä sairaalapotilaissa selvästi useammalla on puutteellinen rokotussarja kuin samanikäisessä väestössä keskimäärin.
– Kun 80 vuotta täyttäneistä kolme rokotusta on 92 prosentilla helsinkiläisistä, niin viime viikolla perusterveydenhoidon vuodeosastolla olevista potilaista 35 prosentilla oli vajaa rokotussuoja tai ei rokotuksia, Pikkarainen katsoo tilastoista.
– Kuolleissa on ihan selvästi enemmän rokottamattomia kuin rokotettuja, jatkaa Pikkarainen.
Helsinki avasi äskettäin ajanvarauksen 80 vuotta täyttäneiden neljänteen rokoteannokseen. Kaupungin tiedotteen mukaan koronan sairastanut ei toistaiseksi tarvitse neljättä annosta.
Korkea ikä ja makuuasentoon joutuminen on myös syy siihen, miksi niin moni koronapotilas saa keuhkokuumeen.
– Kun iäkäs ihminen menee makuulle, keuhkoputkien värekarvat eivät toimi kuten nuorilla, vaan sinne jää limaa ja bakteereita, mistä sitten kehittyy keuhkokuume. Sairaalassaolo on vanhalle ihmiselle aina vaarallista, Pikkarainen toteaa.
Koronataudin hoidossa tietämys on lisääntynyt, mutta viimeisen kahden kuukauden aikana ei Pikkaraisen mukaan hoidossa ole otettu merkittäviä edistysaskelia. Potilaita hoidetaan muun muassa verenohennuslääkkeillä, deksametasonilla, ja hengityksen tukitoimilla, keuhkokuumetta antibiooteilla.
Herttoniemen 50-paikkainen varasairaala toimii Pikkaraisen mukaan ainakin 8. toukokuuta saakka. Varasairaala avattiin tammikuussa, kun koronapotilaiden määrä alkoi kasvaa.