Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Länsiväylä selvitti: Tällaisen tuomion Kela-petoksesta saa – katso 10 käräjäoikeuden tuomiota

Kela-petokset: Länsiväylä kävi läpi käräjäoikeuden petosjuttuja puolen vuoden ajalta. Vain harva syyte kaatuu oikeudessa.

Kelan tukien väärinkäytöstä saa rangaistukseksi tyypillisesti ehdollista vankeutta tai päiväsakkoja. Viime vuosina on paljastunut kuitenkin myös törkeitä juttuja, joista tuomioistuimet ovat langettaneet ehdotonta vankeutta.

Hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen Kelasta kertoo, että viime vuonna ehdotonta vankeutta langetettiin Suomessa 37 tapauksessa. Vuonna 2020 ehdottomia tuomioita oli 36.

Määrät ovat jonkin verran suuremmat kuin 2017–2018, jolloin ehdottomia tuomioita langetettiin 25–26 kappaletta.

Kela- petoks ista annettavien tuomioiden ankaruus nousi puheenaiheeksi Länsiväylän Facebook-sivulla äskettäin, kun LV uutisoi yksinhuoltajaäidin saamasta petostuomiosta (LV 26.3.).

Reilut 2 000 euroa kuukaudessa ansainnut kolmen lapsen yksinhuoltaja jätti ilmoittamatta täysi-ikäisen tyttären osa-aikatöistä saamat tulot ja nosti oikeudetta yli 9 350 euron asumistuet. Äiti nosti lainaa maksaakseen tuet takaisin. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus langetti hänelle 2 350 euron sakon.

Länsiväylä tutki tätä juttua varten pistokoemaisesti 10 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden antamaa Kela-tuomiota puolen vuoden ajalta.

Äiti nosti lainaa ja maksoi tuet takaisin.

Selvityksestä käy ilmi, että äidin tuomio on linjassa muiden Kela-petoksista annettujen tuomioiden kanssa.

Tyypillinen rangaistus tulojen pimittämisestä 10 jutun otannassa oli muutama kuukausi ehdollista tai useiden kymmenien päivien päiväsakko.

Kelan omien tilastojen mukaan tukia koskevia väärinkäytösepäilyjä kirjattiin käsitellyiksi viime vuonna yhteensä 1 055. Niistä sakkoon päätyi 463 ja ehdolliseen vankeuteen 404 tapausta.

Tyypillisin rikosnimike oli petos, joita kirjattiin Kelassa 843 kappaletta. Törkeitä petoksia oli 62. Loput nimikkeet olivat muun muassa väärennöksiä ja lieviä petoksia.

Suvi Onnisen mukaan eniten väärinkäytösepäilyjä paljastuu työttömyysturvassa ja seuraavaksi eniten yleisessä asumistuessa ja perustoimeentulotuessa.

Yleensä on kyse siitä, että epäilty nostaa tukea ja saa samaan aikaan tuloja, joita hän ei ilmoita Kelalle.

Kelan tilastojen mukaan selvä enemmistö jutuissa nostettavista syytteistä johtaa tuomioon. Viime vuonna syyte hylättiin vain 22 tapauksessa käräjäoikeuksien käsittelemästä 920 tapauksesta. Osa jutuista ei päädy oikeuteen.

Sama kuva piirtyy LV:n selvityksestä. Vain kahdessa tapauksessa syyte kaatui käräjäoikeudessa näytön puutteeseen. Molemmissa tapauksissa oikeuden arvioon vaikutti jossain määrin tekijän puutteellinen kielitaito.

Kielitaidon puute ei kuitenkaan ratkaissut yksinään juttuja, ja selvityksessä oli myös kaksi tapausta, joissa kielitaitoon vetoaminen ei tuonut vapautusta.

Rikoslain mukaan petoksesta on tuomittava sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tuomion ankaruuteen vaikuttaa muun muassa, kuinka suuren hyödyn tekijä on saanut ja miten pitkä tekoaika on. Nuhteeton tausta tai tukien takaisinmaksu voivat lieventää tuomiota, mutta eivät ole perusteita syytteen kumoamiselle.

LV:n läpi käymissä tapauksissa syyttäjä haki tuomiota törkeästä petoksesta tapauksessa, jossa rikoshyöty oli yli 24 000 euroa.

Tavanomaisista petosrikoksista käräjäoikeus langetti LV:n selvityksen mukaan ankarimmillaan kolmen kuukauden ehdolliset tuomiot. Molemmissa tapauksissa rikoshyöty oli noin 12 000 euroa.

Keskimääräinen tukien väärinkäyttöepäily oli Kelan mukaan viime vuonna noin 5 600 euroa. Petosepäilyiden kokonaissumma nousi 15,5 miljoonaan. Se oli varsin pieni osuus, eli 0,68 prosenttia, kaikista Kelan maksamista tuista, joita kertyi 15,5 miljardia euroa koko maassa.