Länsiväylä selvitti: Tällaisen tuomion Kela-petoksesta saa – katso 10 käräjäoikeuden tuomiota

Kela-petokset: Länsiväylä kävi läpi käräjäoikeuden petosjuttuja puolen vuoden ajalta. Vain harva syyte kaatuu oikeudessa.

Kelan tukien väärinkäytöstä saa rangaistukseksi tyypillisesti ehdollista vankeutta tai päiväsakkoja. Viime vuosina on paljastunut kuitenkin myös törkeitä juttuja, joista tuomioistuimet ovat langettaneet ehdotonta vankeutta.

Hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen Kelasta kertoo, että viime vuonna ehdotonta vankeutta langetettiin Suomessa 37 tapauksessa. Vuonna 2020 ehdottomia tuomioita oli 36.

Määrät ovat jonkin verran suuremmat kuin 2017–2018, jolloin ehdottomia tuomioita langetettiin 25–26 kappaletta.

Kela- petoks ista annettavien tuomioiden ankaruus nousi puheenaiheeksi Länsiväylän Facebook-sivulla äskettäin, kun LV uutisoi yksinhuoltajaäidin saamasta petostuomiosta (LV 26.3.).

Reilut 2 000 euroa kuukaudessa ansainnut kolmen lapsen yksinhuoltaja jätti ilmoittamatta täysi-ikäisen tyttären osa-aikatöistä saamat tulot ja nosti oikeudetta yli 9 350 euron asumistuet. Äiti nosti lainaa maksaakseen tuet takaisin. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus langetti hänelle 2 350 euron sakon.

Länsiväylä tutki tätä juttua varten pistokoemaisesti 10 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden antamaa Kela-tuomiota puolen vuoden ajalta.

Äiti nosti lainaa ja maksoi tuet takaisin.

Selvityksestä käy ilmi, että äidin tuomio on linjassa muiden Kela-petoksista annettujen tuomioiden kanssa.

Tyypillinen rangaistus tulojen pimittämisestä 10 jutun otannassa oli muutama kuukausi ehdollista tai useiden kymmenien päivien päiväsakko.

Kelan omien tilastojen mukaan tukia koskevia väärinkäytösepäilyjä kirjattiin käsitellyiksi viime vuonna yhteensä 1 055. Niistä sakkoon päätyi 463 ja ehdolliseen vankeuteen 404 tapausta.

Tyypillisin rikosnimike oli petos, joita kirjattiin Kelassa 843 kappaletta. Törkeitä petoksia oli 62. Loput nimikkeet olivat muun muassa väärennöksiä ja lieviä petoksia.

Suvi Onnisen mukaan eniten väärinkäytösepäilyjä paljastuu työttömyysturvassa ja seuraavaksi eniten yleisessä asumistuessa ja perustoimeentulotuessa.

Yleensä on kyse siitä, että epäilty nostaa tukea ja saa samaan aikaan tuloja, joita hän ei ilmoita Kelalle.

Kelan tilastojen mukaan selvä enemmistö jutuissa nostettavista syytteistä johtaa tuomioon. Viime vuonna syyte hylättiin vain 22 tapauksessa käräjäoikeuksien käsittelemästä 920 tapauksesta. Osa jutuista ei päädy oikeuteen.

Sama kuva piirtyy LV:n selvityksestä. Vain kahdessa tapauksessa syyte kaatui käräjäoikeudessa näytön puutteeseen. Molemmissa tapauksissa oikeuden arvioon vaikutti jossain määrin tekijän puutteellinen kielitaito.

Kielitaidon puute ei kuitenkaan ratkaissut yksinään juttuja, ja selvityksessä oli myös kaksi tapausta, joissa kielitaitoon vetoaminen ei tuonut vapautusta.

Rikoslain mukaan petoksesta on tuomittava sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tuomion ankaruuteen vaikuttaa muun muassa, kuinka suuren hyödyn tekijä on saanut ja miten pitkä tekoaika on. Nuhteeton tausta tai tukien takaisinmaksu voivat lieventää tuomiota, mutta eivät ole perusteita syytteen kumoamiselle.

LV:n läpi käymissä tapauksissa syyttäjä haki tuomiota törkeästä petoksesta tapauksessa, jossa rikoshyöty oli yli 24 000 euroa.

Tavanomaisista petosrikoksista käräjäoikeus langetti LV:n selvityksen mukaan ankarimmillaan kolmen kuukauden ehdolliset tuomiot. Molemmissa tapauksissa rikoshyöty oli noin 12 000 euroa.

Keskimääräinen tukien väärinkäyttöepäily oli Kelan mukaan viime vuonna noin 5 600 euroa. Petosepäilyiden kokonaissumma nousi 15,5 miljoonaan. Se oli varsin pieni osuus, eli 0,68 prosenttia, kaikista Kelan maksamista tuista, joita kertyi 15,5 miljardia euroa koko maassa.

Tukikäsittely

Tulorekisteri vähensi epäilyjä

Vuonna 2019 käyttöön otettu tulorekisterijärjestelmä on vähentänyt selvästi Kelassa havaittuja väärinkäytösepäilyjä. Tulorekisterin ansiosta Kela saa reaaliaikaista tietoa edunsaajien tuloista. Tämä yhtäältä nostaa riskiä kiinnijäämisestä ja toisaalta toimii ennaltaehkäisevänä keinona.

Viime vuonna Kelan etuustyötä tekevät työntekijät havaitsivat reilut 2 700 väärinkäytösepäilyä. Se on yli puolet vähemmän kuin huippuvuonna 2019, jolloin väärinkäytösepäilyjä paljastui liki 6 500.

LV-selvitys

Tällaisia tuomioita käräjäoikeus antoi Kelan tukien väärinkäytösepäilyissä

Helmikuussa 2022 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus langetti 50 päiväsakkoa miehelle, joka nosti työmarkkina-, kotoutumis- ja kulukorvauksia, vaikka oli töissä. Rikoshyöty oli reilut 3 600 euroa. 1985 syntynyt mies vetosi puutteelliseen kielitaitoon sekä suomea paremmin puhuvilta ystäviltään saamiinsa ohjeisiin, mutta oikeus ei uskonut. Mies sai 1 000 euron sakot.

Helmikuussa 2022 oikeus hylkäsi 70-vuotiaan miehen syytteen näytön puutteesta. Syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä petoksesta miehen saatua yli 24 000 euron edestä takuu- ja kansaneläkettä sekä asumistukea asuessaan ulkomailla 2015–2018. Suomessa 30 vuotta asunut selitti asumisen olleen lyhytaikaisia vierailuja, jotka hän teki perheasioita hoitaakseen. Vierailuja pitkitti terveysongelmat. Oikeus piti selitystä osin epämääräisenä, mutta siinä määrin mahdollisena, että syyte kaatui.

Tammikuussa 2022 käräjäoikeus langetti 80 päiväsakkoa 23-vuotiaalle miehelle, joka nosti vajaat 2 200 euroa toimeentulotukea ja ajoi samaan aikaan taksia. Tuomioon kuului rattijuopumus, huumerikos ja huumausaineen käyttörikos. Mies myönsi teot. Samassa yhteydessä sai 6 kuukauden ehdottoman vankeustuomion miehen kumppani, joka välitti huumeita.

Joulukuussa 2021 oikeus langetti 35-vuotiaalle miehelle 30 päivää ehdollista tämän nostettua työmarkkinatukea liki 6 000 euron edestä ja käytyä samalla töissä. Mies myönsi teon, mutta vetosi siihen, ettei ollut tiennyt tulojen ilmoitusvelvollisuudesta. Oikeus totesi, ettei väärä käsitys poista vaatimusta totuudellisten tietojen antamiseen.

Joulukuussa 2021 oikeus tuomitsi petoksesta 70 päivää ehdollista 1980 syntyneelle yksinhuoltajanaiselle, joka nosti oikeudetta liki 15 000 asumis- ja työmarkkinatukea. Nainen vetosi olleensa tietämätön tulojen ilmoitusvelvollisuudesta. Tuomiota lievensi tukien takaisinmaksu ja hankala elämäntilanne.

Lokakuussa 2021 oikeus hylkäsi kolmikymppisen miehen petossyytteen. Syyttäjän mukaan mies nosti oikeudetta yli 8 400 euron edestä työmarkkina- ja toimeentulotukea. Suomeen 2010 lapsena tullut mies kiisti teon tahallisuuden vedoten muun muassa puutteelliseen kielitaitoon sekä Kelan kanssa solmimaansa takaisinmaksusopimukseen. Oikeus katsoi, että teon tahallisuudesta jäi varteenotettava epäily. Mies ei ollut mahdollisesti tiennyt, millä tarkkuudella tulot pitää ilmoittaa.

Lokakuussa 2021 oikeus tuomitsi 45 päivää ehdollista nelikymppiselle naiselle, joka oli nostanut työmarkkina- ja asumistukea reilut 9 000 euroa ollessaan töissä. Nainen myönsi teon. Oikeus lievensi rangaistusta, koska naisella oli nuhteeton tausta.

Lokakuussa 2021 oikeus määräsi 100 päiväsakkoa kolmikymppiselle miehelle, joka oli 2016–2019 nostanut oikeudettomasti yli 6 800 euroa työmarkkinatukea. Suomeen opiskelemaan tullut mies vetosi puutteelliseen kielitaitoon sekä käsitykseen, että hän sai tienata 300 euroa kuussa. Oikeuden miehen olisi pitänyt tietää tulojen ilmoitusvelvollisuudesta. Lisäksi ansiot ylittivät monena kuukautena yli 300 euroa. Mies sai sakkoja 2 500 euroa.

Lokakuussa 2021 oikeus langetti 1997 syntyneelle miehelle kolmen kuukautta ehdollista vankeutta. Mies nosti yli 12 000 euron edestä toimeentulo-, työmarkkina- ja asumistukea ollessaan palkkatöissä. Mies myönsi teot.

Syyskuussa 2021 oikeus tuomitsi kolme kuukautta ehdollista vankeutta hieman alle 60-vuotiaalle naiselle, joka nosti oikeudetta peruspäivärahaa sekä asumis- ja toimeentulotukea yli 12 000 euron edestä. Oikeuden mukaan nainen sai palkkatuloa yli 400 euroa kuukaudessa. Nainen selitti saaneensa ohjeet Kelan virkailijoilta, mitä oikeus ei uskonut.

Lähde: Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiolauselmat.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut