Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kotimaankielisten määrä vähenee nyt koko pääkaupunkiseudulla – muuttoliikkeessä isoja eroja myös Helsingin, Espoon ja Vantaan välillä

Muuttoliike ja asukasluvun kasvu näyttävät olevan varsin voimakkaassa murroksessa pääkaupunkiseudulla.

Yleiskuva on, että pääkaupunkiseudun asukasluku kasvaa voimakkaan vieraskielisten maahanmuuton myötä, mutta kaupunkien välillä on myös isoja eroja.

Samalla kun Espoossa väestönkasvu jatkui viime vuonna voimakkaana, jäi Vantaan ja Helsingin kasvu pieneksi, kun sitä verrataan aiempiin vuosiin.

Vantaan kaupunki tiedotti keskiviikkona, että Vantaan väestö kasvoi viime vuonna vain 1 975 asukkaalla, mikä oli lähes 1 500 vähemmän kuin vuonna 2020.

Tiedotteen mukaan Vantaan väestönkasvu on viimeksi ollut näin alhaisella tasolla 2004–2005.

Helsingissä väestönkasvu jäi Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna vain noin 1 500 asukkaaseen. Myös Helsingissä väestönkasvu tyrehtyi entisestään, sillä toissa vuonna kasvua oli Helsingissä vielä liki 3 100 asukasta ja vuonna 2019 liki 5 800.

Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu perustuu nyt kokonaan vieraskielisen väestön lisääntymiseen.

Samaan aikaan kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni pääkaupunkiseudulla vuonna 2021.

Kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni viime vuonna myös koko Uudenmaan maakunnan tasolla, kertoo Tilastokeskus.

Vantaan kaupunki arvioi tiedotteessa, että Vantaalta muutti viime vuonna pois 1400 henkeä enemmän kuin Vantaa sai uusia muuttajia kotimaasta. Maan sisäinen muuttotappio oli tiedotteen mukaan suurin Vantaan historiassa.

Tilastokeskuksen mukaan eniten kotimaan kieliä puhuvia asukkaita muutti pois kuitenkin Helsingistä, jossa nettovähennys oli kotimaankielisillä yli 3 000 asukasta.

Espoon kaupunki arvioi aiemmin, että Espoon väestönkasvusta noin 97 prosenttia tuli viime vuonna vieraskielisistä.

Espoossa kuitenkin myös kotimaankielisten määrä kasvoi hieman, kertoo Tilastokeskus.

Viime vuonna Espoon väestönkasvu oli Suomen kaikista kunnista selvästi suurinta. Kasvua tuli noin 4 300 asukkaan verran.

Seuraavaksi eniten väestö kasvoi Tampereella, 3 200 asukkaalla, ja Oulussa, 2 200 asukkaalla.

Neljäntenä väestönkasvutilastossa oli Vantaa hieman alle 2 000 asukkaalla.

Monissa kaupungeissa, kuten Porissa, Kotkassa, Mikkelissä ja Kouvolassa väkiluku sen sijaan väheni.

Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2021 lopussa 5 548 241. Kotimaisia kieliä, eli suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 10 747 henkilöllä.

Vieraskielisten määrä kasvoi samaan aikaan 25 195 henkilöllä. Se oli Tilastokeskuksen mukaan eniten ainakin 40 vuoteen.