Helsinkiläiset Minna Solantie ja Caroline Walls olivat ennen koronaa perusterveitä, aktiivisia ihmisiä. Nyt he kärsivät invalidisoivasta väsymyksestä, ajatteluvaikeuksista ja lukuisista muista oireista.
Syynä oireisiin on pitkittynyt koronatauti, joka tunnetaan long covidina.
Postinjakajana työskennellyt Walls kertoo, että liikkumista ovat väsymyksen ja hengästymisen lisäksi haitanneet kovat jalkakivut.
– Pahimmillaan kipu tuntui siltä kuin lihaksiani revittäisiin kappaleiksi metallikoukuilla.
Raastavista kivuista raportoi osa muistakin tätä juttua varten haastatelluista potilaista. Wallsin kivut ovat helpottaneet fysioterapialla, mutta ne eivät ole kokonaan poissa.
Wallsille korona on tuonut mukanaan myös muun muassa autoimmuunisairauden ja kilpirauhasongelmia.
Solantie kärsii muun muassa voimakkaista huimauksesta, jalkojen tutinasta, korkeasta verenpaineesta ja sydänoireista. Lisäksi tulehdusarvot ja veren hyytymistekijät ovat Solantien veressä koholla.
Kerran olin suihkussa ja en yhtäkkiä tiennyt, miten saan suihkun kiinni.
Tätä juttua varten haastatelluista kaikkiaan 11 potilasta luettelevat usein kymmeniä oireita, joiden vakavuusaste vaihtelee oudosta invalidisoivaan. Osalla long covid -oireet ovat erittäin vakavia, osa on niistä huolimatta työkykyisiä.
Elämää haittaavista oireista tyypillisiä ovat esimerkiksi erittäin huono rasituksensetokyky ja se, että ylirasittumisesta seuraa kova pahenemisvaihe.
Monelle on joko puhjennut astma tai olemassa oleva astma on pahentunut. On toistuvia flunssaoireita, joihin voi liittyä kuume.
Uneenkin tila voi vaikuttaa: välillä ei pysty nukkumaan paria tuntia pitempään, välillä uni pitää otteessaan valtaosan vuorokaudesta.
Varsin tavallisia tuntuvat olevan myös aistiharhat: ruoka voi maistua biojätteeltä, kahvi haista kissanpissalta, koiran pää näyttää siniseltä. Hajuharhoihin kuuluu myös se, että haistaa esimerkiksi savun tai kemikaalin hajua, jota kukaan muu ei haista. Pari vastaajaa kertoo, ettei ole uskaltanut ajaa autolla, koska ei voi enää luottaa aisteihinsa.
Pahinta monen mielestä ovat kuitenkin kognitiiviset ongelmat, joista puhutaan usein aivosumuna. Vakavimmillaan tila muistuttaa potilaiden kuvauksen mukaan kuitenkin jopa dementiaa: sanat eivät muistu mieleen, puhetta tai tekstiä ei ymmärrä, kirjoittaessa kirjaimet menevät sekaisin, tuttujen laitteiden käyttö muuttuu arvoitukseksi.
– Kerran olin suihkussa ja en yhtäkkiä tiennyt, miten saan suihkun kiinni, kertoo Minna Solantie, joka on tehnyt lopputyötä vaille valmiin diplomi-insinöörin tutkinnon ja työskenteli ennen koronaa kirjanpitäjänä.
Kognitiivinen häiriö on useimmilla long covid -potilailla vähintään lievänä. Joillakin se on niin vaikea, että se voidaan todentaa neuropsykologisilla testeillä. Vaikeat häiriöt ovat neurologi, professori Risto O. Roineen mukaan kuitenkin erittäin harvinaisia.
Hyvä uutinen on se, että useimpien long covid -potilaiden tila kohenee. Osalla kohentuminen on ollut hyvinkin vähäistä, mutta jotkut ovat tiettävästi parantuneet kokonaankin tai ainakin niin, että pystyvät normaaliin elämään.
Risto Roineen mukaan ei ole tiedossa, kuinka moni on parantunut.
Potilaat kertovat löytäneensä oireisiin helpotusta esimerkiksi lääkkeistä, akupunktiosta, hermoratahieronnasta, hengitysharjoituksista, fysioterapiasta tai joogasta.
Myös Minna Solantie jaksaa olla pystyasennossa nyt hieman kauemmin kuin vuosi sitten. Caroline Walls sanoo, että ylirasituksen aiheuttamat uupumuskohtaukset kestävät ehkä vain tunteja päivien sijaan, parempia päiviä on ehkä aiempaa enemmän. Hän on pian palaamassa asteittain töihin.
– En ehkä koskaan ole tismalleen sama henkilö kuin olin ennen ja olen tämän suurelta osin hyväksynyt, mutta aion löytää tavan elää sen kanssa, Walls sanoo.
