Muistatko tämän pikkujoulujen hittitanssin 1980-luvulta? – "Kieltämättä vähän hölmöllä tavalla ihan hauskakin"

Kaikkihan sen osaavat: tiputanssin!

Tänä keväänä tiputanssin tahdissa on veivattu Suomessa jo tarkalleen 40 vuotta. Ensimmäinen tiputanssin suomeksi levyttänyt laulaja oli Jaana Wilenius, jonka esittämä kappale Tiina titityy keikkui listojen kärjessä juuri kevättalvella 1982.

Samana vuonna kappaleen levyttivät myös Kai Hyttinen, Kristiina Ronimus ja Töölön yhteiskoulun kuoro.

Huiman villityksen alun muistaa varsin hyvin tanssikulttuurin monitoimimies Marco Bjurström, 55.

– Tiputanssin tulo on helppo muistaa, koska perheelläni oli tuolloin liikesuhteita Saksaan, ja sitä kautta kuulin uudesta tanssista ensimmäisen kerran. Kappaletta alettiin tanssia ensin firmojen pikkujouluissa ja siitä sen suosio sitten karkasikin, Bjurström kertoo.

– Aloin muuten saada vuonna 1982 palkkaa tältä tanssialalta – eli olen kasvanut samaan aikaan tiputanssin kanssa.

Tiputanssin suosio perustuu sen yksinkertaiseen sävelkulkuun ja helppoon tanssittavuuteen.

– Tämä sopii ihan kaikenikäisille, eikä sen oppimiseen tarvita pitkiä tanssikursseja. Ja onhan se kyllä kieltämättä vähän hölmöllä tavalla ihan hauskakin, Bjurström naurahtaa.

Hänen lisäkseen myös Aira Samulin, 95, teki pirteää tanssia tunnetuksi.

– Näitä lintutansseja on toki muitakin, esimerkiksi pingviinitanssi, jota vedettiin jollain Valion kiertueella. Siinä yksi tanssija oli pukeutuneena pingviiniasuun. Minä ja Aira emme kyllä pukeutuneet, Bjurström myhäilee.

Hän muistuttaa, että muotitanssit kiertävät internetin ansiosta nykyisin maailman ympäri aiempaa kiivaammin. Samalla yksittäisen muotitanssin suosio myös hiipuu nopeammin kuin ennen.

Pääsiäinen ei perinteisesti ole ollut kiivainta tanssiaikaa, sillä pitkäperjantaina ja pääsiäissunnuntaina oli vuosikymmenien ajan voimassa tanssikielto.

Kieltoa höllennettiin vuosina 1984 ja 1999, mutta kokonaan huvikielto poistui vasta tasan 20 vuotta sitten.

– Tiputanssi sopii nyt oikein hyvin pääsiäistanssiksi, samoin muuten letkajenkkakin. Moni luulee, että letkis on suomalainen keksintö, mutta valitettavasti ei ole, Marco Bjurström muistuttaa.

Letkajenkan juuret ovat todennäköisimmin pohjoisamerikkalaisessa Bunny hop -tanssissa, jonka suomalaiset vaihto-oppilaat toivat tuliaisinaan kotimaahan.

– Ja kun sen tanssin nimenä kerran on suomeksi Pupuhyppy, sekin soveltuu oikein hyvin pääsiäiseen, Bjurström naurahtaa.