Länsiväylässä on ollut useita juttuja Gräsanojaan ja sitä kautta Haukilahden rannoille viemäriylivuotojen vuoksi päätyvistä jätevesistä.
Vastaavia, joskin pienemmän mittaluokan ongelmia on myös Pitkäjärvellä.
Viimeksi helmikuussa Haapaniemessä pääsi maastoon noin 30–100 kuutiota jätevettä. Yksi säiliöautollinen vetää noin 10 kuutiota, joten määrä vastaa useita säiliöautollisia.
Viemäriverkostosta vastaavan HSY:n tilastojen mukaan vuonna 2021 Haapaniemessä tapahtui 90 kuution ylivuoto. Vuonna 2020 toisella puolella järveä Pitkäjärvenrannassa veteen pääsi peräti 2 000 kuutiota jätevesiä.
Pitkäjärven rannalla asuva Taisto Salo sattui paikalle helmikuussa ja näki vuodon omin silmin.
– Vuoto oli valtava ja ihan sitä itseään vessapapereineen lainehti pumppaamon ympärillä. Lemu oli hirveä, Salo kertoo.
Pitkäjärven osakaskuntaan kuuluva Salo on huolissaan siitä, että vuodot tuntuvat kaikki tapahtuvan vesistöjen varsilla. Salo jätti vuodosta palautetta kaupungin palautejärjestelmään.
– Vastauksessa kerrottiin syyksi viemäriverkoston huono kunto. On aika huolestuttavaa, jos verkosto on niin huonossa kunnossa, että tällaista tapahtuu. Lisäksi sain vastauksen vasta nyt, vaikka jätin palautteen helmikuussa, Salo ihmettelee.
Salo kertoo, että Haapaniemenlahden pohjukkaan pääsi helposti soutamaan vielä muutama vuosi sitten. Nyt se on vaikeampaa runsaan kasvillisuuden vuoksi.
– Haapaniemenlahti on rehevöitynyt silminnähden muutamassa vuodessa. Onko näillä vuodoilla ollut osuutta siihen, hän pohtii.
Espoon kaupungin ympäristövalvonta on kiinnittänyt Pitkäjärven tilanteeseen huomiota. Vaikka jätevesi on sadevesien laimentamaa, vesistölle siitä on harmia.
– Ylivuodot ovat lisäkuormitusta, joka pitäisi saada pois. Olemme käyneet HSY:n kanssa keskustelua siitä, miten ylivuotoja voisi vähentää, toteaa limnologi Johanna Airola Espoon ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksesta.
Pitkäjärven vedenlaatu on Espoon järvistä huonoimpia. Järvellä on hiljattain aloitettu kunnostushanke.
Pitkäjärven ylivuotojen syy on sama kuin Gräsanojallakin: viemäriverkosto on osin huonokuntoista eikä sen kapasiteetti riitä kasvaneen väestön tarpeisiin. Ylivuotoja tapahtuu erityisesti rankkasateilla, kun viemäriverkostoon pääsee sadevesiä.
2
