Espoon Tapiolassa on pieni kirkko, jossa Venäjän hyökkäyssota herättää suuria tunteita – "Nämä kokemukset koskevat erityisesti ortodokseja"

Suomen ortodoksisessa kirkossa valmistaudutaan vuoden suurimpaan juhlaan – pääsiäiseen – maailmassa, jossa ihmisten turvallisuuden tunne on järkkynyt. Jo viikkoja jatkuneesta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan näytetään päivä päivältä järkyttävämpiä uutiskuvia.

– Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous on tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja kutsuu sitä sodaksi. Myös Venäjän ortodoksisen kirkon päämiehen, Moskovan patriarkka Kirillin sotaa tukevat puheet on tuomittu, pastori Petri Korhonen sanoo.

Hän työskentelee Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvassa Tapiolan Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa. Suomen ortodoksinen kirkko puolestaan kuuluu autonomisena kirkkona Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin.

Venäjän ortodoksisen kirkon johto seisoo Kremlin rinnalla siunaamassa "erikoisoperaatiota". Heille kyse on kristillisten arvojen puolustamisesta rappeutunutta länttä vastaan.

Sota Ukrainassa koskettaa läheltä Suomen ortodoksista kirkkoa, koska valtaosa ukrainalaisista ja siten myös tänne tulevista turvapaikanhakijoista on ortodokseja.

Korhosen mukaan seurakuntaan on sodan vuoksi tullut jonkin verran yhteydenottoja. Seurakunta otti heti sodan alettua aktiivisen roolin. Suomen ortodoksinen kirkko on painattanut maahan saapuville pakolaisille jaettavan ukrainankielisen esitteen ja avannut ukrainankielisen www-sivun.

– Seurakunta on myös ollut yhteydessä vastaanottokeskuksiin ja seurakuntaan ollaam palkkaamassa ukrainan kieltä osaavaa pappia, Korhonen kertoo.

Tässä on kyse paljon muustakin kuin Ukrainasta.

– Olemme valmistautuneet siihen, että ukrainalaisia tulee paljon lisää. Kirkon ovet ovat heille auki.

– Me kirkkona haluamme tarjota sitä mitä kirkko tarjoaa eli hengellistä tukea ja jumalanpalveluselämää. Oman avustusjärjestömme Filantropia ry:n kautta olemme kanavoineet Ukrainaan rahallista ja aineellista apua.

Sota Ukrainassa herättää tavallisissa seurakuntalaisissa huolta ja pelkoa.

– Kun korona helpotti ja sota alkoi, ihmisiä alkoi aiempaa enemmän hakeutua seurakunnan tilaisuuksiin. Meiltä on kysytty, onko mahdollista, että sota alkaa koskettaa meitä samalla tavalla kuin Ukrainaa. Ihmiset ahdistuvat myös ukrainalaisten kärsimyksistä.

Myös Moskovan patriarkaatin selkeä tuki sodalle on koettu ahdistavaksi. Se nähdään epäkristilliseksi viestiksi johtajalta, jolla olisi mahdollisuus vaikuttaa sodan päättämiseen tai viedä siltä moraalinen oikeutus.

Vihan tunteet voivat sotauutisia seuratessa nousta pintaan, mutta Petri Korhonen toivoo, että vihaa ei kohdisteta yksittäisiin venäjän tai ukrainan kieltä puhuviin kansalaisiin. Kukaan ei yksin ole syyllinen sotaan.

– Emme voi sodalle mitään. Moni paikalliskirkko on vedonnut Moskovan patriarkaattiin, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta. Meidän näkökulmastamme Moskovan patriarkaatin mielipide sotii kristillisiä periaatteita vastaan.

– Tässä on kyse paljon muustakin kuin Ukrainasta. Ukraina taistelee niiden arvojen ja sen maailmankuvan puolesta, joihin me lännessä olemme tottuneet.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt suomalaisten auttamishalun.

– Kristinopin peruseetos on uhrautuvainen rakkaus. Me annamme pois toisten hyväksi. Meidän pitää säilyttää halu kantaa ukrainalaisia niin pitkään kuin he tukea tarvitsevat, Petri Korhonen toteaa.

– Me ymmärrämme, mitä ukrainalaiset kokevat nyt, koska tiedämme oman historiamme kautta, mitä se tarkoittaa, kun ihmiset joutuvat jättämään kotinsa, omaisuutensa ja koko entisen elämänsä. Nämä kokemukset koskevat erityisesti ortodokseja.

Petri Korhosen mukaan meidän pitää nyt vain luottaa siihen, että tästäkin ajasta selvitään. Jokainen voi rukoilla ja tehdä sen minkä pystyy. Auttamiskanavia on monia.

Espoolaisia ortodoksisen kirkon jäseniä on noin 3 500, mutta Petri Korhosen mukaan ortodokseja on maahanmuuton kautta kaupungissa paljon enemmän. He eivät ole liittyneet seurakunnan jäseniksi, koska he eivät tunne suomalaista järjestelmää.

– Me olemme hyvin kansainvälinen yhteisö. Pelkästään Tapiolan yhteisössä jäsenet edustavat vähintään 21 eri kansallisuutta. Suomalaisten jälkeen suurimmat ryhmät ovat venäläiset, kreikkalaiset ja romanialaiset. Seurakunnan tilaisuuksissa käy paljon myös etiopialaisia ja entisen Jugoslavian alueelta kotoisin olevia ihmisiä.

Historiaa

Helsinki on suurin

Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi vuonna 1923 Moskovan patriarkaatin alaisuudesta Konstantinopolin Ekumeeniseen patriarkaattiin.

Toisen maailmansodan seurauksena syntyi koko maan kattava ortodoksinen kirkko, koska Karjalan evakkoväestöä asutettiin kaikkialle Suomeen. 1950-luvulla perustettiin uusi seurakuntaverkosto ja rakennettiin lukuisia uusia kirkkoja.

Vuoden 2021 lopulla Suomen ortodoksisessa kirkossa oli noin 59 000 jäsentä.

Seurakuntia on 1.1.2022 alkaen 10. Jokaisessa toimii useampia aktiivisia pyhäkköyhteisöjä. Kirkkoja tai tsasounoita eli rukoushuoneita on noin 150.

Helsingin seurakuntaan kuuluu yli kolmannes kirkon jäsenmäärästä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut