"Mieletön mahdollisuus koko alalle" – Espoon uusin museo on näyteikkuna suomalaiselle osaamiselle

Avajaiset: Kello- ja korumuseo Kruunu on uusi näyteikkuna suomalaiselle osaamiselle.

Espoo

Kauneus, luovuus ja käytännöllisyys ovat juuri avatun uuden Suomen kello- ja korumuseo Kruunun avajaisnäyttelyiden yhteisiä nimittäjiä. Saman katon alla on kolme näyttelyä, jotka esittelevät suomalaista käsityötä ja taitoa.

Kaikessa käden jälki esittelee kultaseppämestari Harri Syrjäsen uraa. Siitä on kulunut 50 vuotta, kun hän aloitti työskentelyn vastavalmistuneena kultaseppänä vanhempiensa omakotitalon kellarissa kymmenen neliön työhuoneessa Espoon Lintuvaarassa. Vuodesta 1981 hänen liikkeensä on ollut Ratakadulla Helsingissä.

Museossa on nähtävillä Syrjäsen ensimmäinen työ: vyö, jota koristaa elefantti. Siitä lähtien Syrjänen on yhdistänyt töihinsä usein nahkaa.

– Fantista syntyi kokonainen sarja koruja. Fantti kantoi konkreettisesti perhettä ja toi leivän pöytään, Syrjänen kertoo.

Syrjäsen korut ovat kookkaita ja osa jopa hurjan näköisiä. Hän näyttää, että korun ei tarvitse olla kultaa tai hopeaa, vaan niitä voi valmistaa mistä tahansa materiaalista: kookospähkinän kuorenpuolikas voi olla osa korua, korun voi valmistaa myös poronsarvien palasista, ruosteisesta raudasta, rantakivistä tai timanteista.

– Leikkimielisyys on ajanut minut erilaisiin kokeiluihin. Koruissani on usein myös ronskia huumoria, Harri Syrjänen sanoo.

Syrjäsen korut ovat myös kiinni ajassaan, sillä ne kommentoivat esimerkiksi etätyötä tai mehiläiskatoa.

Korujen lisäksi näyttelyssä on Syrjäsen suunnittelemia ja valmistamia nahkalaukkuja.

Kello- ja korumuseo Kruunun avaaminen on Harri Syrjäsen mielestä hyvä uutinen ja mieletön mahdollisuus koko alalle.

– Korujen suunnittelussa ja muotoilussa vain taivas on rajana. On hienoa, että alalle on tullut nuoria muotoilijoita, jotka ovat perustaneet omia pajoja.

Korun ei tarvitse olla kultaa tai hopeaa.

Minun maailma -näyttelyn teokset ja korut on tehty Kruunun ajavaisnäyttelyä varten. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Invalidiliiton kanssa.

Vammaiset ihmiset ovat kertoneet tarinansa korualan ammattilaisille, jotka ovat tarinoiden pohjalta valmistaneet koruja.

Vammaiset ihmiset jakavat kokemuksiaan ja tuntemuksiaan siitä, millaista on elää vammaisena.

– Mukana on yhdeksän työparia ja jokainen työprosessi on ollut erilainen. Korujen lähtökohta on valittu yhteistyössä ja myös osa taiteellisista ratkaisuista on yhteistyön tulosta, museonjohtaja Essi Pullinen kertoo.

–  Yksi keskeinen viesti on, että ihmiset ovat oppineet elämään hyvää ja oman näköistä elämää. Suomessa on hyvä lainsäädäntö, mutta asenteet vaikuttavat siihen, miten ihmiset kohdataan.

Korut kuvaavat vammaisen suhdetta sairauteensa ja elämäänsä. Olennainen osa näyttelyä ovat tekstit, joissa vammaiset avaavat maailmankuvaansa: Kaikilla on oikeus kukkia ja kukoistaa, ihmisiä ei pitäisi erotella vamman perusteella.

Kolmas näyttely Made in Helsinki esittelee Sarpaneva Uhren Fabrikin mekaanisia kelloja. Helsingissä käsityönä valmistettavat kellot ovat kelloharrastajien suosikkeja. Yli 60 prosenttia kelloista menee vientiin. Suurin markkina-alue on USA.

Rannekellojen suosio on viime vuosina kasvanut, ja ne toimivat tavallaan miehen koruna.

– Mekaaniset kellot kiinnostavat taas ihmisiä, sanoo Ville Arzoglou, joka on muun muassa The Watch Show Finlandin takana.

– Käsin tehdyn kellon hankinta on yleensä pitkän harkinnan tulos. Se ostetaan merkkipäivän tai muun juhlan kunniaksi.

Nähtävillä on kelloja koko yrityksen historian ajalta, vuodesta 2003. Yhteen vitriiniin on koottu

S.U.F Paroni -kelloja ja oheistuotteita. Paroni on kunnianosoitus legendaariselle Jarno ”Paroni” Saarisen muistolle. Vuonna 1973 Monzan radalla tapahtuneessa onnettomuudessa menehtynyt ratamoottoripyöräilijä oli Stepan Sarpanevan oma lapsuudenidoli.

Arzogloun mukaan S. U. F:n kellot edustavat myös suomalaista sisua. Teräs on suomalaista, kellojen nahkakukkarot ommellaan Suomessa ja Paronin rannekkeet tehdään Tampereella.

– S. U. F. tekee kellomalliston Valtteri Bottaksen kanssa. VB77 kello julkaistaan kesällä, Ville Arzoglou paljastaa.

Museon Pop Up -tilassa on esillä vuoden kultaseppä Chao-Hsien Kuon, Vuoden koru -kilpailun voittajakorut, jotka on suunnitellut Anastasia Filatova sekä museon Nokia tv-sarjan puvustukseen lainaamat kellot.

Suomen kello- ja korumuseo Kruunu järjestää oheistapahtumia lapsille ja aikuisille.

– Yläasteikäisille on tulossa säännöllisesti toimiva korukerho, jossa tehnyt korut tulevat meille näyttelyyn, Essi Pullinen kertoo.

– Haluamme tavoittaa tarjonnalla myös eri kulttuurien edustajat.

Erona Weegeellä toimineeseen kellomuseoon on muun muassa se, että perusnäyttelyä ei ole, vaan toiminta perustuu vaihtuviin näyttelyihin. Museo muuttui kello- ja korumuseoksi kesällä 2021.

Museo on avannut myös Holvi-tietopankin, jonne kootaan kello- ja korualalla työskentelevien ammattilaisten, suunnittelijoiden, valmistajien ja jälleenmyyjien tietoja esimerkiksi brändin tai yrityksen historiasta. Holvi tallentaa myös tavallisten ihmisten kelloihin ja koruihin liittyviä muistoja.

Toukokuussa (13.5.) naapurissa avautuu Museo Leikki, joka toimi Weegeellä Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä -nimisenä. Museot toimivat uusissa tiloissa Tapiolassa osoitteessa Ahertajantie 3.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut