Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on julkistanut turvallisuuspoliittisen selontekonsa. Merkittävin piirre selonteossa on varmasti se, että se ei lopulta sano suoraa juuta tai jaata Suomen Nato-jäsenyyteen.
Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) puheenvuoroista oli tulkittavissa, että hallitus ei halua ottaa asiassa määräänsä suurempaa päättäjän roolia, vaan selonteossa on kyse nimenomaisesti valmistelevasta aineistosta eduskunnan päätöksentekoon.
– Selonteko on lopulta syntynyt varsin nopealla aikataululla. Tärkeää on, että ennen kuin virallinen kanta muodostetaan, sitä edeltää demokraattinen prosessi. Seuraavaksi on tärkeää, että eduskunta pääsee keskustelemaan asiasta, Haavisto totesi.
Myös Kaikkosen mukaan on tärkeää, että eduskunta saa mahdollisimman kattavan käsityksen ja tiedon Nato-jäsenyyden hyvistä ja huonoista puolista.
Haaviston mukaan keskusteluja on hallituksessa käyty muun muassa Naton avoimien ovien politiikasta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jäsenyys voisi varmistua hetkessä.
– On mahdoton sanoa, kauanko prosessi lopulta kestää. Se voi kestää neljä kuukautta tai se voi kestää kaksitoista kuukautta. Välissä on sellainenkin vaihe, jossa Suomi ei ole Naton viidennen artiklan suojassa, Haavisto huomautti.
Viides artikla määrittää Naton jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin käytännössä hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.