Sadat Ukrainasta tulevat hengähtävät Nihtisillan vastaanottokeskuksessa pakomatkan jälkeen. Kilossa sijaitseva vastaanottokeskus avattiin Ukrainan sotaa pakeneville 16. maaliskuuta.
Nihtisilta, kuten muutkin pääkaupunkiseudun vastaanottokeskukset ovat niin sanottuja transit-keskuksia, joissa viivytään muutamasta päivästä reiluun viikkoon ennen siirtoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin vastaanottokeskuksiin.
– Ihmisillä on tarve rauhoittua ja saada levätä, sillä transit-keskuksiin tullaan suoraan rajalta, kertoo palvelupäällikkö Essi Virtanen Luona Oy:stä.
Yksityinen Luona Oy pyörittää Nihtisillan vastaanottokeskusta. Lisäksi Luonalla on transit-vastaanottokeskukset Vantaalla ja Helsingin Pitäjänmäessä. Maahanmuuttovirasto pyörittää itse yhtä vastaanottokeskusta Helsingissä.
Nihtisilta pystyy majoittamaan 500 asiakasta kerrallaan. Keskukseen tulee päivittäin keskimäärin 10–30 uutta majoittujaa, Virtanen kertoo.
6. huhtikuuta, kun Länsiväylä vieraili keskuksessa majoituksessa oli noin 300 ihmistä, pääsiäisen alla noin 130.
Kuljetuksia pidempiaikaista majoitusta tarjoaviin vastaanottokeskuksiin järjestetään muutaman kerran viikossa. Yleensä kerralla siirtyy 10–50 ihmistä.
– Me saamme Migriltä tiedon, missä vastaanottokeskuksessa on tilaa, järjestämme kuljetuksen ja ilmoitamme asiakkaille. Meiltä on lähtenyt asiakkaita muun muassa Ouluun ja Jyväskylään, Virtanen kertoo.
Majoittujien lisäksi vastaanottokeskus palvelee yksityismajoituksessa Uudenmaan alueella olevia. Nihtisillan vastaanottokeskuksen palvelujen piiriin on rekisteröitynyt hieman yli 1 800 yksityisessä majoituksessa olevaa. Uusia rekisteröityjiä tulee 30–100 päivässä.
Yksityismajoituksessa oleville järjestetään infotilaisuuksia, joissa kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja vastaanottokeskuksen asiakkuudesta.
Vastaanottokeskuksen henkilökuntaan kuuluu muun muassa ohjaajia, sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia sekä etuuskäsittelijöitä.
– Tarjoamme heille tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut ja autamme erilaisissa käytännön järjestelyissä, kerromme oikeudesta vastaanottorahaan, etsimme oppivelvollisuuden piiriin kuuluville koulupaikkoja ja annamme tarvittaessa psykososiaalista tukea. Tarvetta sille on ollut nähtävissä, Virtanen kertoo.
Tyhjilleen jäänyt Tiedon toimistorakennus otettiin ensimmäisen kerran vastaanottokeskuskäyttöön vuonna 2015 suuren pakolaisaallon vuoksi. Keskus lakkautettiin kesällä 2021.
Vastaanottokeskuksessa on paljon kahden, kolmen ja neljän hengen huoneita. Isoimpiin huoneisiin mahtuu kahdeksan ihmistä. Omia vessoja ja suihkuja huoneissa ei ole, vaan niitä löytyy kerroksista.
– Ero entiseen on valtava. Aiemmin olimme lähinnä yksin tulleiden miesten keskus. Nyt meillä on valtava määrä lapsia. Asiakkaat ovat pääasiassa naisia ja lapsia sekä ikäihmisiä, kertoo Virtanen.
Suomalaisten auttamishalu näkyy vastaanottokeskuksessa, jonne on tuotu lahjoituksina muun muassa vaatteita, hygieniatarvikkeita, leluja, kenkiä sekä erilaisia lastentarvikkeita, kuten vaippoja.
– Saimme myös järjettömän määrän itse tehtyjä villasukkia asiakkaille jaettavaksi Olarin Martoilta, Virtanen kiittelee.
Lahjoituksia tuli ensimmäisten viikkojen aikana niin paljon, että lahjoitusten vastaanottaminen jouduttiin laittamaan huhtikuun alkupuolella tauolle, Virtanen kertoo.
Tilapäisen suojelun oleskeluluvan käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa on noin kaksi viikkoa ja oleskelulupakortin saa siitä noin kahden viikon päästä, Virtanen kertoo.
Tilapäistä suojelua hakeneilla on kuitenkin oikeus työntekoon heti hakemuksen jättämisen jälkeen eli työskennelläkseen ei enää tarvitse odottaa oleskeluluvan myöntämistä eikä oleskelulupakorttia. Sisäministeriö tiedotti asiasta 8. huhtikuuta.
Nihtisillan vastaanottokeskuksen asiakkaina on valtava määrä eri alojen ammattilaisia, Virtanen muistuttaa.
– Jos he saavat työtä, he pystyvät ehkä myös vuokraamaan oman asunnon.
Suomessa on reilun kuukauden aikana hakenut tilapäistä suojelua lähes 17 000 Ukrainasta paennutta ihmistä, kertoi Maahanmuuttovirasto tiedotteessa 8. huhtikuuta.