Kaupungintalo: 10 jäsenen Pro Espoo ry on viivyttänyt kaupungintalon purkua vuosilla. Kenen puolesta yhdistys toimii?
Espoo
Näky on lohduton: Alhaalla ikkunat on peitetty puulevyillä. Ylhäällä sälekaihtimet repsottavat ja ikkunoita on rikottu ja töhritty.
Surullisen kuuluisa Espoon kaupungintalo on ollut tyhjillään jo vuodesta 2008 lähtien, ja siinä se seisoo edelleen paraatipaikalla Espoon keskuksessa.
Säilymisestä voi kiittää tai syyttää Pro Espoo ry -nimistä yhdistystä, joka ajaa kaupungintalon suojelua.
Espoon kaupungin projektinjohtaja Mikko Kivinen arvioi, että Pro Espoo on valituksillaan viivästyttänyt kaupungintalon purkua useilla vuosilla. Tarkempaa arviota hänellä ei ole.
Tyhjillään seisovan rakennuksen ylläpito on maksanut espoolaisille veronmaksajille lähes 100 000 euroa vuodessa.
Vielä suurempi haitta on Kivisen mukaan se, että kaupungintalon vuoksi koko Espoon keskuksen kehittäminen on hidastunut.
Länsiväylän haastattelemien espoolaisten päättäjien mielestä Pro Espoon toiminta on kiusantekoa.
Kenen puolesta Pro Espoo oikein toimii?
Pro Espoon perustajajäsen ja puheenjohtaja Bjarne Häggman on valmis haastatteluun. Hän ottaa mukaan Paula Pöntysen, joka on yhdistyksen sihteeri ja taloudenhoitaja.
Haastattelu järjestetään valtuustotalolla Liike Nytin ryhmähuoneessa, koska Häggman edustaa Liike Nytiä. Hän sai viime kuntavaaleissa 61 ääntä, joka ei riittänyt valtuustopaikkaan.
Häggman kertoo, että hän perusti yhdistyksen vuonna 2008, koska halusi parantaa yhteistyötä luottamushenkilöiden ja asukkaiden kesken. Häggman kertoo hakeneensa mallia muun muassa Pro Vantaa ja Tuusulan puolesta -yhdistyksistä.
Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa paikallisesti kestävän kehityksen edistäminen.
Suuri yleisö tuntee Pro Espoon kaupungintalon valituskierteestä, jos siitäkään.
Miksi haluatte suojella kaupungintalon?
Minä katson, että me toimimme asukkaiden ja Espoon historian puolesta.
Bjarne Häggman
– Nimenomaan historiallisen jatkumon vuoksi. Nyt, kun kaupunki täyttää 50 vuotta, kaikki espoolaiset eivät vielä tajua, että kaupungintalo kuuluu historialliseen jatkumoon, mutta kun kaupunki täyttää 100 vuotta ja jos kaupungintalo on silloin purettu, kyllä silloin valitellaan, miksi kaupungintalo purettiin, Pöntynen vastaa.
Historiallisella jatkumolla hän viittaa Espoon tuomiokirkon, pitäjäntuvan, kunnantalon ja kaupungintalon muodostamaan kokonaisuuteen.
Pro Espooseen kuuluu tällä hetkellä Häggmanin mukaan 8–10 maksavaa jäsentä.
Teillä on 8–10 jäsentä, ja kotisivuja ei löydy. Millä mandaatilla te tätä asiaa oikein hoidatte?
– Meillä on ympäristöministeriön päätös, että meillä on oikeus tätä asiaa ajaa, Pöntynen vastaa.
– 11. tammikuuta 2019. Perustuslaillinen oikeus. Rekisteröity yhdistys saa vaalia kulttuuriperintöä, ja toimimme yhdistyksen sääntöjen pohjalta, Häggman jatkaa.
– Me emme viivyttele. Me emme kiusaa ketään. Me haluamme yhteistyötä ja me haluamme puolustaa museoviraston asemaa ylimpänä organisaationa tässä, koska kaikissa lausunnoissa museovirasto ja kaupunginmuseo haluavat kunnostaa kaupungintalon, hän lisää.
Kerrotte haluavanne yhteistyötä. Mitä tuo yhteistyö olisi ihan konkreettisesti?
– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että haluamme suojella kulttuuriperintöä ja edistää avointa päätöksentekoa kaupungintalosta, Pöntynen avaa.
Entä jos valtaosa poliitikoista ei halua tehdä suojelupäätöstä?
– Uskomme, että suuri osa on historiallisten rakennusten säilyttämisen ja turhan purkamisen puolella. Taustaryhmän kanssa olemme jo hahmotelleet mahdollista win-win-ratkaisuehdotusta, hän vastaa.
Espoon kaupunki ei ole valmis neuvotteluihin Pro Espoon kanssa.
– Ei enää tässä vaiheessa, kun demokraattinen päätös on jo tehty monta kertaa. Kyllähän meidän täytyy mennä näiden päätösten mukaan, projektinjohtaja Mikko Kivinen sanoo.
Kivisen mukaan oikea aika keskustelulle oli vuonna 2010.
– Kyllähän silloin käytiinkin keskustelua todella paljon, hän muistaa.
Näyttää siis siltä, että kaupungintalon kohtalo ei ratkea ennen kuin kaikki mahdolliset valitukset on tehty ja käsitelty.
Erikoinen erimielisyys koskee sitä, onko Espoon kaupunginvaltuusto päättänyt kaupungintalon purusta.
– Ei ole, Häggman ja Pöntynen sanovat yhteen ääneen.
Haastattelun jälkeen projektinjohtaja Mikko Kivinen lähettää valtuuston pöytäkirjan vuodelta 2010.
Valtuusto päätti 19.4.2010 usean äänestyksen jälkeen, että virastokeskusalueelle ”ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata vaan se puretaan”.
Viimeisessä äänestyksessä päätös syntyi selvin luvuin 42–24.
Kivinen ei pidä sekaannusta ihmeellisenä.
– Ei ihme, että ihmiset ovat vähän hämmästyneitä, koska siitä (kaupungintalosta) ja koko alueen kehittämisestä on tehty niin monta erityyppistä päätöstä, hän sanoo.
Kun Länsiväylä lähettää valtuuston pöytäkirjan Häggmanille ja Pöntyselle, heidän kantansa ei muutu.
– Vastaus lisäkysymykseesi on selkeä: Kaupunginvaltuusto ei ole tehnyt sitovaa päätöstä kaupungintalon purkamisesta 19.4.2010 eikä myöhemminkään vuosina 2011–2018. Purkamisen nostaminen keskiöön antaa siten väärän kuvan päätöksestä. Valtuusto päätti sen sijaan kehottaa kaupunginhallitusta tekemään valtuustolle perusteellisen selvityksen asiassa, joka myöhemmin tulisi tuoda valtuuston käsittelyyn, he viestittävät sähköpostitse.
On totta, että valtuusto päätti 19.4.2010 perusteellisen selvityksen tekemisestä, mutta se päätti myös, että nykyinen kaupungintalo puretaan.
Bjarne Häggman ja Paula Pöntynen ovat taistelleet kaupungintalon puolesta yli kymmenen vuotta. Häggman kertoo saaneensa osakseen myös vihapuhetta.
Miten olette jaksaneet tätä yli kymmenen vuotta?
– Minä ainakin pidän tätä asiaa niin tärkeänä. Jos me lyödään hanskat tiskiin, niin ei kukaan muu jatka tätä, Pöntynen sanoo.
– Minä katson, että me toimimme asukkaiden ja Espoon historian puolesta yli puoluerajojen, Häggman jatkaa.