Aluevaltuusto hyväksyi uuden Hus-yhtymän perussopimuksen – tutkimus- ja koulutusrahojen riittävyydestä nousi heti huoli

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi tiistaina ehdotuksen uuden Hus-yhtymän perussopimukseksi.

Sopimuksessa linjataan erikoissairaanhoidon järjestelyistä Uudellamaalla tilanteessa, jossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) jatkaa toimintaansa, mutta maakunta jaetaan eri hyvinvointialueisiin.

Hus-yhtymän jäseniä ovat Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki.

Nykyinen Hus-kuntayhtymä puretaan 1.1.2023 ja sen tilalle perustetaan Hus-yhtymä, jonka tulovirta ja päätöksenteko poikkeavat aikaisemmasta.

Uudella Hus-yhtymällä on järjestämisvastuu sille laissa säädetyistä ja Hus-järjestämissopimuksessa määrätyistä palveluista ja se ylläpitää yliopistollista sairaalaa.

Hus-yhtymän tehtävänä on myös koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKKIO-rahoitus) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaa.

Aluevaltuustossa hyväksyttiin tiistaina toivomusponsi, jonka mukaan TKKIO-rahoitus turvataan uudessa järjestelyssä.

Jatkossa Husin asiat ovat myös hyvinvointialueen asioita.

Joona Räsänen

Taustalla on pelko, että tutkimukseen ja innovointiin jää niukasti resursseja, kun sote-kulut ovat kasvamassa lähivuosina.

Länsi-Uudenmaan aluehallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Joona Räsänen (sd.) sanoi Länsi-Uusimaa-lehdelle, että uusi perussopimus on huolellisesti valmisteltu eri ryhmiä kuunnellen.

Perussopimuksen lisäksi Hus-yhtymän toimintaa ohjaavat hallintosääntö ja järjestämissopimus. Ne hyväksytään myöhemmin tämän vuoden aikana.

Perussopimuksessa määritellään Hus-yhtymän tehtävistä, omistuksesta, vallankäytöstä ja rahanjaosta, mutta siinä ei määritellä esimerkiksi palveluverkkoa, kuten esimerkiksi aluesairaaloiden tulevaisuutta.

Ylintä päätösvaltaa uudessa Hus-yhtymässä käyttää yhtymäkokous, jossa on jokaiselta Uudenmaan neljältä hyvinvointivaltuustolta ja Helsingin kaupungilta yksi edustaja.

Ainakin Länsi-Uudellamaalla edustaja on Räsäsen mukaan virkamies.

Edustajan yhtymäkokouksessa käyttämä äänimäärä jakautuu suhteessa alueen asukasmäärään. Länsi-Uudellamaalla on käytössä noin 28 prosenttia äänistä. Eniten ääniä on Helsingillä, noin 39 prosenttia, ja vähiten Itä-Uudellamaalla, noin 6 prosenttia. Länsi-Uudenmaan äänimäärä on toiseksi suurin.

– Ei kannata huolestua. Kaikki tulevat kuulluksi. Hus-yhtymän asioita käsitellään jatkossa aikaisempaa tiiviimmin jokaisella alueella, Räsänen rauhoittelee.

Yhtymäkokousmallissa alueilla ja Helsingin kaupungilla on Räsäsen mukaan valtuustomallia enemmän mahdollisuuksia käsitellä ja linjata etukäteen yhtymäkokouksessa päätettävistä asioista.

– Yhtymäkokous päättää suurelta osin Hus-yhtymän rahoituksesta. Jatkossa hyvinvointialueet saavat rahoituksen valtiolta ja jakavat sen Uudellamaalla Husin, perusterveydenhoidon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen kesken. Tässä mallissa hyvinvointialueilla on vaikutusvaltaa myös Hus-yhtymän talousarvioon, mikä on varmasti järkevää.

Tuloja Hus-yhtymä saa muun muassa jäsenten kiinteistä maksuosuuksista, asiakasmaksuista sekä palveluista saatavista korvauksista. Jäsenten maksuosuudet tasataan ehdotuksen mukaan tilikauden lopussa toteutuneen käytön mukaisesti, jolloin vaikkapa budjetoitua vähemmän palveluja käyttävä Länsi-Uusimaa saisi rahaa takaisin, kun taas enemmän palveluja käyttänyt Helsinki joutuisi maksamaan lisää.

– Tasausjärjestelmän tavoitteena on se, että vaivoihin kannustetaan puuttumaan jo siinä vaiheessa, kun niistä ei ole tullut vakavia ja ne voidaan hoitaa perusterveydenhoidossa, eikä erikoissairaanhoitoa tarvita.

Yhtymähallitukseen Hus-yhtymän jäsenet nimeävät yhtymähallitukseen 15 jäsentä. Helsinki saa kuusi jäsentä, Länsi-Uusimaa neljä, Vantaa ja Kerava kaksi, Keski-Uusimaa kaksi ja Itä-Uusimaa yhden. Lisäksi Helsingin yliopisto nimeää kaksi jäsentä. Yhtymähallituksen toimikausi on vaalikausi.

– Tällä hetkellä perussopimuksessa ei ole yhtymäkokouksen lisäksi neuvottelumenettelyä, jolla nykyiset omistajat kytketään tiiviimmin yhteen. Tätä varmasti mietitään jatkossa. Tärkeintä on kuitenkin se, että jatkossa Husin asiat ovat myös hyvinvointialueen asioita. Esimerkiksi täällä läntisellä Uudellamaalla otamme Husin omistajaohjaukseen kantaa myös omassa strategiassamme, Räsänen sanoo.

Hus-yhtymä

Perussopimus

Nykyinen Hus-kuntayhtymä puretaan ja tilalle perustetaan uusi Hus-yhtymä. Kuntayhtymän toiminta, omaisuus ja henkilöstö siirtyvät Hus-yhtymälle, joka aloittaa toimintansa 1.1.2023.

Perussopimuksessa sovitaan muun muassa yhtymän ylimmästä päättävästä toimielimestä, hallinnosta ja taloudesta. Sitä tarkennetaan hallintosäännössä ja järjestämissopimuksessa.

Perussopimuksen mukaan yhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymäkokous, jossa jäsenillä on yksi edustaja. Edustajien äänivalta jaetaan suhteessa alueen asukaslukuun.

Yhtymähallituksessa jäsenillä on 15 jäsentä ja Helsingin yliopistolla 2 jäsentä. Muita toimielimiä ovat muun muassa tarkastuslautakunta ja kansalliskielilautakunta.

Yhtymä saa tuloja esimerkiksi jäsenten kiinteistä maksuosuuksista ja asiakasmaksuista. Jäsenten maksuosuudet tasataan tilikauden lopussa toteutuneen käytön mukaisesti.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut