Fortum irtautuu Otaniemen 6,4 kilometriä syvistä lämpökaivoista – ei pidä hanketta kannattavana: "Vettä saataisiin maan pinnalle hieman alle kädenlämpöisenä"

Talous: Fortumin mukaan Otaniemen 6,4 kilometriä syvistä rei'istä ei saada kaupallisesti kannattavaa kaukolämmön lähdettä. Energiayhtiö St1 kertoo selvittävänsä edelleen vaihtoehtoista tekniikkaa, jolla lämmöntuotanto voisi toteutua.

Energiayhtiö Fortum irrottautuu Espoon Otaniemen geotermisestä lämpövoimalahankkeesta.

Fortumin näkemys on, ettei Espooseen porattuja 6,4 kilometrin syvyisiä lämpökaivoja voida hyödyntää kaupallisesti kannattavassa kaukolämmöntuotannossa.

Teknologisesti ainutlaatuista projektia on valmisteltu Espoossa useita vuosia. Energiayhtiö St1:n vetämä hanke on kärsinyt viime vuosina kuitenkin monista viivästyksistä.

Lämpö- ja kylmäliiketoiminnan johtaja Timo Piispa energiayhtiö Fortumista sanoo Länsiväylälle, että Fortum on luopunut Otaniemen geotermisestä hankkeesta.

Fortum lähti kumppaniksi St1:n vetämään hankkeeseen 2014. Tuolloin sovittiin, että Fortum hankkisi enimmillään 10 prosenttia Espoossa tarvitsemastaan kaukolämmöstä St1:n Otaniemen lämpökaivoista.

– Alun perin ajateltiin, että niistä voitaisiin saada 40 megawatin edestä energiaa. Tämä ei osoittautunut mahdolliseksi, Piispa sanoo.

Otaniemen geoterminen lämpölaitos hyödyntää niin sanottua Engineered Geothermal System -tekniikkaa (EGS). Se perustuu ideaan, jossa vettä syötetään yhdestä reiästä syvälle maahan, ja veden kuumennuttua maaperässä, se nousee toisesta reiästä ylös.

Kuumentuneen veden lämpö taas syötetään maan pinnalla olevassa lämpölaitoksessa lämmönvaihtimen kautta suoraan kaukolämpöverkkoon. Näin vettä voitaisiin käyttää suoraan kaukolämmön lähteenä ilman lämpöpumppuja.

EGS-tekniikan vaihtoehtona Otaniemessä on tutkittu keskisyviin maalämpökaivoihin perustuvaa tekniikkaa, jossa on Timo Piispan mukaan hyödynnetty noin kaksi kilometriä syvää reikää sekä lisäksi lämpöpumpputeknologiaa.

– Lämpökaivosta vesi saataisiin maan pinnalle hieman alle kädenlämpöisenä, jonka jälkeen se lämmitettäisiin lämpöpumpun avulla. Sekään ei ole kuitenkaan kannattavaa, koska investointi tekniikkaan olisi moninkertainen suhteessa vaihtoehtoisiin tapoihin, kuten teollisuuden hukkalämpöön, Piispa sanoo.

Johtaja Hannes Haapalahti St1:ltä kertoo, että yhtiöllä ei ole tässä vaiheessa uutta kerrottavaa Otaniemen geotermisen lämpövoimalahankkeen tilanteesta.

St1 tiedotti viime marraskuussa, että EGS-teknologia on osoittautunut teknistaloudellisesti erittäin haastavaksi. EGS:n sijaan yhtiö kertoi tuolloin kartoittavansa vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotta laitoksesta saavutettaisiin paras mahdollinen lämpöteho.

Haapalahti ei vastannut Länsiväylän kysymyksiin, hakeeko St1 Otaniemeen uutta kumppania Fortumin tilalle vai luovutaanko hankkeesta toistaiseksi. Hän pidättäytyi kommentoimasta myös hankkeeseen tähän asti mennyttä rahoitusta.

Haapalahden mukaan St1 on julkaisemassa ensi viikolla raportin, jossa se kertoo näkemyksistään tulevaisuuden energiakentästä.

– Teemme voimakkaita panostuksia päästöttömän energiantuotannon kehitykseen ja uskomme, että geotermisellä energialla on keskeinen rooli tulevaisuuden energiantuotantopaletissa, Haapalahti kommentoi sähköpostitse.

Isot geotermiset hankkeet ovat olleet Suomessa viime aikoina vastatuulessa, mutta osa energia-alan toimijoista uskoo niiden mahdollisuuksiin.

Fortumin Timo Piispan mukaan Fortum on luopunut geotermisistä lämmöntuotantoprojekteista ainakin toistaiseksi.

Fortum on testannut eri syvyisiä lämpökaivoja sekä Suomessa että ulkomailla. Tällä hetkellä Espoossa yhtiön panokset ovat kuitenkin suunnitteilla olevien datakeskusten hukkalämpöteknologian sekä Blominmäen uudesta jätevedenpuhdistamosta saatavaan lämpöenergian hyödyntämisessä.

– Blominmäessä puhdistamon koekäyttö on alkanut. Käytössämme on tällä hetkellä kolme lämpöpumppua, jotka voivat tuottaa yhteensä 65 megawatin edestä energiaa, Piispa kertoo.

Uutena energianlähteenä Fortum on ottamassa käyttöön myös Vermoon valmistuvan ilmavesilämpöpumppulaitoksen.

Niin ikään lämpöä otetaan talteen merivedestä Suomenojalla kesäisin.

– Lämpöpumput ovat vahvasti mukana tulevaisuuden lämmitysratkaisuissa, Piispa sanoo.

Professori näkee mahdollisuuksia keskisyvissä lämpökaivoissa

Professori Peter Lund Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitokselta arvioi, että Otaniemen geotermisistä rei'istä saatu kokemus ei ole mennyt hukkaan, vaikka hanke ei etenisikään kaupallisesti kannattavaksi.

Lund arvioi, että Otaniemessä saatuja oppeja voidaan hyödyntää vielä keskisyvien, eli 1–2 kilometriä syvien, geotermisten lämpökaivojen rakentamisessa.

– Suomessa maan lämpötila nousee 18 astetta kilometriä kohden. Kahden kilometrin syvyydessä on jo liki 40 astetta. Tällainen keskisyvä kaivo vastaa lämmöntuotannoltaan jopa kymmeniä perinteisiä 100–300 metriä syviä maalämpökaivoja. Yhdellä kaivolla voidaan siten tuottaa tehokkaasti energiaa kaupunkioloissa, joissa useiden kaivojen poraaminen ei läheskään aina ole mahdollista, Lund arvioi Länsiväylälle.

Lund arvioi, että Otaniemen geotermisessä hankkeessa ongelmaksi muodostui vaihe, jossa veden pitäisi siirtyä kallioiden raoissa yhdestä 6,4-kilometrisestä reiästä toiseen. Professorin mukaan tämä on ollut hyvin vaikeaa.

– Alun alkaen oli tiedossa, että kokeilu tulee olemaan vaikea ja tulokset epävarmat. Vastaavaa ei ole kokeiltu aiemmin Suomessa, eikä koko maailmassa, Lund sanoo.

Lund korostaa, että vaihtoehtoisten kotimaisten lämmönlähteiden kehittäminen on nyt entistäkin tärkeämpää, jotta voidaan irtautua fossiilisesta Venäjältä tuotavasta energiasta.

– Suomessa loppuenergiasta noin 50 prosenttia menee lämmitykseen. Tarvitaan laajasti erilaisia uusia energialähteitä. Maalämmön lisäksi energiaa voidaan saada esimerkiksi merivedestä.

Edit 22.4. klo 8.53: Täsmennetty Peter Lundin kommenttia. Keskisyvä lämpökaivo voi vastata jopa kymmeniä 100–300 metriä syviä lämpökaivoja.

Otaniemen hanke on viivästynyt pahasti

St1:n geotermisen lämpölaitoksen vaiheita on seurattu Espoossa tiiviisti.

Länsiväylä kertoi toukokuussa 2018, että hankkeen kulut olivat kasvaneet kaksinkertaiseksi suunnitelluista ja kustannusarvio oli noussut 70 miljoonaan euroon.

Julkista tukea St1 oli saanut geolaitokselleen työ- ja elinkeinoministeriöltä 9,6 miljoonaa euroa ja Tekesiltä 900 000 euroa.

St1:n energiajohtaja Jari Suominen kuvaili LV:lle tuolloin, että projektissa keskeistä oli oikean poraustekniikkamenetelmän löytäminen.

Toinen 6,4-kilometrisistä rei'istä oli porattu ja toisen poraaminen oli puolivälissä.

LV:n jutussa arvioitiin, että kaukolämmön tuotanto Otaniemen kalliosta voisi alkaa vuonna 2019.

Keväällä 2020 LV kertoi, että arvio laitoksen käyttöönottoajasta oli siirretty lokakuulle 2020.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut