Maanalainen jäteputki murtui kuukausi sitten. Lisäksi putkesta löytyi ”kaiken maailman esineitä, kuten mattoja ja käsipainoja”.
Suurpellon jätteenkeräysjärjestelmä on väliaikaisesti pois käytöstä tukoksen vuoksi, luki Piilipuuntie 15:n jäteputken luukussa pääsiäisen jälkeen tiistaina.
Suurpellon maanalainen jätteenkeräysjärjestelmä hajosi kuukausi sitten, ja alueelle tuotiin pikavauhtia yli sata perinteistä roska-astiaa.
Osassa taloyhtiöitä roska-astiat ovat irvistelleet roskavuorina useana päivänä viikossa, Länsiväylän lukijat kertovat.
Eira Mononen Suurpelto-seurasta kertoo, ettei vastaavanlaajuista koko järjestelmän näin pitkäksi aikaa lamauttanutta rikkoa ole koettu ainakaan vuosikymmeneen.
– Tieto ei saavuttanut kaikkia heti ja jäteastioiden saamisessa meni muutama päivä. On tietenkin ollut aika hässäkkä saada jätteenkeräys toimimaan, kun jäteputki meni rikki. Ei kuitenkaan voi sanoa, ettei jätehuolto olisi toiminut koko Suurpellossa. Oma talo on ollut siisti koko ajan, Mononen kertoo.
Piilipuuntiellä asuva Kati Halmet kertoo, ettei jätehuolto riittänyt varsinkaan poikkeustilanteen ensimmäisinä viikkoina. Perinteiset roskikset ovat kuitenkin täyttyneet osittain myös niihin kuulumattomista tavaroista, kuten hyllyköistä ja muusta sekajätteeseen kuulumattomasta, Halmet kertoo.
Tällaista asiaa ei ratkaista simsalabim.
Tarja Korhonen, Suurpellon Jätehuolto Oy
Halmetin mukaan jätteiden kierrätys ontuu Suurpellossa myös normaalioloissa. Jäteputkeen koitetaan laittaa liian isoja roskapusseja, ja kun pussi ei mahdu putkeen, jätetään se herkästi putken ulkopuolelle maahan.
Länsiväylään yhteyttä ottanut asukas kertoo puolestaan joutuneensa säilyttämään roskia parvekkeella.
– Roskikset ovat useamman kerran viikossa niin täynnä, etteivät kannet mahdu kiinni ja roskapusseja jätetään maahan, hän kertoi sähköpostitse Suurpellon puistotieltä 18. huhtikuuta.
Jäteputki lakkasi toimimasta lähellä jätteenkäsittelylaitosta sijaitsevan maanalaisen putken murruttua ilmeisesti roudan vaikutuksesta, kertoo Suurpellon Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tarja Korhonen.
Korhosen mukaan putkirikkoa ei päästy heti korjaamaan, koska maaliskuussa oli vielä pakkasta. Korjaaminen vaati myös joidenkin varaosien tilaamista.
– Tuota vikaa korjatessa on ilmennyt muutamia lisäongelmia, Korhonen kertoi alkuviikosta.
Putkenkorjaajat ovat kertoneet, että ongelmien selvittämistä ja korjaamista hankaloittivat putkesta löytyvät ”kaiken maailman esineet, kuten matot ja käsipainot”, joita ei putkessa kuuluisi olla, Korhonen kertoo.
Putkea tyhjennettiin imuautoilla ja vuotokohtia etsittiin kuvausautojen avulla.
Jätehuoltoa pyrittiin puolestaan tehostamaan lisäroskiksilla ja lisäämällä tyhjennyskertojen määrää kolmesta neljään viikossa, Korhonen kertoo.
– Tällaista asiaa ei ratkaista simsalabim.
Korhosen mukaan perinteiset roska-astiat saivat osan ihmisistä tuomaan roskiksiin myös sellaista isoa jätettä, esimerkiksi tuoleja ja kaappeja, joka ei sekajätteeseen kuulu.
Jätteenkeräysjärjestelmä on ollut poissa käytöstä aiemminkin. Toissakesänä jäteputkea jouduttiin korjaamaan, koska sinne oli tungettu muun muassa käsipainoja ja mailan kappaleita, Korhonen kertoo.
– On harmillista, että putki on ollut rikki. Pääosin jäteputki on kuitenkin toiminut hyvin, Korhonen huomauttaa.