Kevään yhtiökokouskausi on etenemässä taloyhtiöissä loppusuoralle. Kokouksissa on tehty asukkaiden kannalta epämiellyttäviä päätöksiä eli nostettu yhtiövastikkeita.
Tämä ei ollut yllätys, sillä jo etukäteen tiedettiin, että lähes kaikki yhtiövastikkeisiin vaikuttavat kustannuserät nousevat.
– Vastikkeiden korotustarvetta on ollut ja on jatkossakin. Vaikka pahimmat skenaariot eivät toteutuisikaan, uskallan sanoa, että ensi vuonna vastikkeita nostetaan vielä enemmän. Alla on kylmä talvi, ja kustannusten nousi on kohtalaisen voimakasta, Porvoon Seudun Isännöitsijäyhdistyksen puheenjohtaja ja isännöitsijäyhtiö OP Koti Itä-Uusimaan toimitusjohtaja Johan Nyholm kertoo.
Taloyhtiöissä tilikausi on yleensä kalenterivuosi, mutta talousarviokausi on 1.7.–30.6. eli tulee puoli vuotta perässä. Talousarvion laadinnassa tarvitaan hyviä ennustajan lahjoja, kun pitäisi arvioida, kuinka kylmä ja luminen seuraavasta talvesta tulee.
Lämmitys on taloyhtiön suurin yksittäinen kuluerä.
Remonteissa tulee haasteita ihan varmasti.
Johan Nyholm, toimitusjohtaja
Nyt laaditut talousarviot on tehty hyvissä ajoin ennen yhtiökokouksia eli pääsääntöisesti helmi–maaliskuussa.
– Talousarviossa on aina syytä olla hyvä puskuri. Kuluvalla talousarviokaudella se on ollut enemmän kuin tarpeen. Talvi on ollut pitkä, ja huhtikuussakin on ollut kunnon yöpakkasia.
Johan Nyholmin mukaan helmikuun lopussa alkanut Ukrainan sota ei ole ehtinyt vaikuttaa talousarvion juoksevien kulujen ennakointiin, mutta suunniteltuihin remontteihin se voi heijastua.
Nyholm ennakoi, että jos energian kallistuminen jatkuu, yhä useammassa taloyhtiössä ryhdytään suunnittelemaan energiaremontteja energiatehokkuuden parantamiseksi.
Sähköautojen lataus on jo pitkään ollut yhtiökokousten ykköspuheenaihe, mutta Nyholmin mukaan tänä vuonna rinnalle ja paikoin ohikin ovat kiilanneet väestönsuojelu- ja turvallisuusasiat.
– On tehty väestönsuojatarkastuksia ja päivitetty pelastussuunnitelmia.
– Latauspaikkojen tarvekartoitus on hyvä tapa lähteä liikkeelle. Se ei ole kovinkaan laaja, mutta antaa hyvän työkalun pohdinnalle, millä tavoin paikkoja kannattaa lähteä toteuttamaan. Taustalla on kuitenkin aina vaatimus osakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta.
Johan Nyholmin mukaan yhtiökokoukset ovat olleet tänä keväänä hybridikokouksia, joihin on voinut osallistua joko fyysisesti paikan päällä tai etäyhteyksin.
– Tämä on ollut mielenkiintoista palapeliä, mutta yhdistelmä on toiminut hyvin. Maskeja on käytetty kiitettävästi. Osakkaita on ollut tänä keväänä paikan päällä enemmän kuin kahtena edellisenä keväänä, mutta vähemmän kuin ennen koronaa. Uskon, että hybridimalli jää pysyväksi käytännöksi, vaikka korona väistyisikin.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Uusimaa-lehdessä.