Senioritutkija: Näihin "Venäjän ilkeyksiin" Suomi on valmistautunut hyvin

"Mahdollisen Nato-jäsenyyden tuomaa tilannetta ei pidä ylidramatisoida, sanoo Pete Piirainen.

Suuntasin hieman sekavin miettein äskettäin pidettyyn turvallisuuspoliittiseen iltaan Ilmatorjuntamuseolle Tuusulaan.

Tuossa ihan lähellähän venäläisjoukot pitivät aikoinaan leiriä jo ennen kuin venäläisvaruskunnan rakentaminen Hyrylään alkoi Krimin sodan aikana (1853–1856).

Nyt katseet ovat jälleen idässä, mutta näkökulma on toinen ja pelote valtava.

Natoon vai ei? Täälläkö siihen saisi vastauksia?

– Mielikuvitus laukkaa näissä asioissa todellisuutta villimmin, mustuttivat vieraileva vanhempi tutkija Pete Piirainen Ulkopoliittisesta instituutista sekä prikaatikenraali (evp) Tuomo Repo.

Siksi sekä kansalaiset että päättäjät tarvitsevat oikeaa ja tunnelatauksesta vapaata Nato-tietoutta. Piirainen ja Repo kiertävätkin vastaavanlaisissa tilaisuuksissa kolme kertaa viikossa.

Nyt istuttiin museohallissa, missä neuvostovalmisteisen ilmatorjuntapanssarivaunun putket sojottivat kohti kattoa.

Moni kansalainen on esimerkiksi pohtinut, mitä tapahtuisi niin sanotussa "harmaassa vaiheessa" eli aikana mahdollisen Nato-hakemuksen jättämisen ja jäsenyyden välissä.

Pete Piirainen korosti, että on tärkeää, että Suomi valmistautuu Venäjän mahdollisiin "ilkeyksiin".

Tilannetta ei tule kuitenkaan ylidramatisoida, sillä Piiraisen mukaan Suomen puolustus on vahvempi kuin koskaan. Maa on varautunut hyvin hybridivaikuttamiseen eivätkä suomalaiset ole siinäkään yksin.

 – Ei vähätellä, muttei myöskään paisutella, Piirainen rauhoitteli.

Venäjä on suurvalta, jonka toimintaa ohjaa muutkin tekijät kuin Suomen ulkopolitiikkaan reagointi. Huomio on nyt Ukrainassa.

Jos ilkeyksiä ilmenee, niin Piirainen uskoo Suomen selviävän niistä. Omalla toiminnallaan Venäjä on jo osoittanut arvaamattomuutensa.

Hän pohti, säästyisimmekö vastatoimilta, jos noudattaisimme Moskovan hyväksymää ulkopoliittista linjaa.

Pete Piirainen painotti, että mikäli maa hakee jäsenyyttä, on siitä räätälöitävä Suomen malli, joka sopii omiin vahvuuksiin.

Suomen malli rakentuisi jäsenyysneuvotteluissa, joihin ei pidä asettaa ennakkorajoitteita.

Piiraisen mukaan esimerkiksi Norjan malli on kansallinen kompromissi, joka räätälöitiin Norjan sisäpoliittiseen tilanteeseen ja alueen turvallisuustilanteeseen 1940–1950-luvulla.

Suomi on integroitunut länteen poliittisesti ja taloudellisesti, mutta historiallisista syistä puolustuksen integraatiota ei ole kuitenkaan suoritettu.

Tällä ei ollut merkitystä kylmän sodan jälkeen, kun oman alueen puolustamista ei tarvinnut ajatella. Nyt tarvitsee, Piirainen korosti.

Piiraisen mielestä Suomenkin tulee viedä länsi-integraatio päätökseen. Valinta idän, lännen ja harmaanalueen välillä tehtiin, kun liityttiin Euroopan Unioniin.

Piiraisen mielestä Natossa on kyse siitä, että haluammeko puolustautua yhdessä oman viiteryhmämme kanssa.

Suomen erityisedustustossa Natossa työskennellyt Tuomo Repo kertasi yleisölle esimerkiksi Naton toiminnan keskeiset artiklat, joissa todetaan muun muassa, että jokainen maa vastaa ensisijaisesti omasta puolustuksestaan.

Uhan ilmetessä jokainen jäsen voi pyytää turpo-konsultaatiota. Revon mukaan Suomella on ollut hyvä puolustusratkaisu. Suomen ja Ruotsin toimiva sotilaallinen yhteistyö olisi mahdollista hyödyntää myös Nato-yhteistyössä.

Sekä Repo että Piirainen toivoivat, että Suomi ja Ruotsi etenisivät samaan tahtiin kohti mahdollista jäsenyyttä.

Revon mukaan uskottava puolustuskyky koostuu jatkossa itsenäisestä puolustuksesta, verkottuneesta puolustuksesta ja yhteisestä puolustuksesta.

Uudenmaan Kokoomuksen järjestämää Rauhaa rajalle -keskustelutilaisuutta olivat junailemassa kansanedustaja, Uudenmaan Kokoomuksen puheenjohtaja Heikki Vestman sekä tuusulalainen kansanedustaja Ruut Sjöblom.

Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä esitti kaikkien huulilla olevan kysymyksen: Mitkä olisivat Venäjän reaktiot mahdolliseen Suomen Nato-jäsenyyteen?

– He ovat kolmekymmentä vuotta kertoneet, etteivät pidä ajatuksesta. Suomi ja Ruotsi kuuluvat myös Moskovan silmissä lännen blokkiin. Suomen jäsenyys olisi Venäjälle tavallaan arvovaltatappio ja se varmaan reagoisi. Mielestäni olemme kuitenkin Venäjän mahdolliseen reagointiin valmistautuneet, Pete Piirainen sanoi.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Keski-Uusimaassa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut