Suomeen ollaan perustamassa vähintään 300 ruokakaupan verkostoa, joka toimisi ulkoisen varavoiman ansiosta lähes normaalisti myös päiviä kestävissä sähkökatkoissa.
Asiasta uutisoi Keskisuomalainen.
Toimintavarma myymäläverkosto olisi tarpeen valtakunnallisissa, vakavissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, sillä Suomen valtion varmuusvarastoissa ei ole katsottu tarpeelliseksi säilöä valmiita elintarvikkeita.
Toimintavarmaan myymäläverkostoon kuuluisi noin 20 hypermarketia. Loput olisivat pienempiä kauppoja.
Valtio olisi yksi rajoittajista
Satu Hulkkonen
– Kaikki verkoston kaupat varustettaisiin varavoimakytkennöillä. Kiinteitä varavoimaloita hankittaisiin noin 20 myymälään ja siirrettäviä varavoimalaitteita kuutisenkymmentä, kertoo päivittäistavarahuollon valmiusasiamies Satu Hulkkonen Huoltovarmuuskeskuksesta Keskisuomalaiselle.
Kauppojen tietokoneohjelmistot lamauttavia kyberiskuja varavoimalat eivät estäisi.
Toimintavarman myymäläverkoston luominen on tarkoitus aloittaa vielä tänä vuonna Etelä-Savosta.
– Etelä-Savo sopisi hyvin pilottimaakunnaksi, koska siellä viranomaiset, kuten avi ja pelastuslaitos, tekevät jo nyt aktiivista varautumistyötä.
Valtakunnalliseksi eli kaikki 19 maakuntaa kattavaksi verkosto kasvaisi usean vuoden aikana. Työ on hidasta, sillä varavoima pitää räätälöidä myymäläkohtaisesti rakennusten ikä ja koko huomioiden.
Myymäläverkoston toteutuminen ei ole yksin Huoltovarmuuskeskuksen päätös, vaan siihen tarvitaan kauppaketjut mukaan. S-ryhmä, Kesko ja Lidl ovat jo kokeilleet onnistuneesti siirrettävää varavoimaa.
Varavoimakytkennät ja -laitteet maksavat kaikkine kuluineen muutamia miljoonia euroja.
– Kustannusten jaosta ei ole sovittu, mutta valtio olisi yksi rajoittajista, Hulkkonen sanoo.
Noin 300 toimintavarman myymälän tarve laskettiin paikkatiedon avulla ja oletuksella, että kotitaloudet kävisivät häiriö- ja poikkeustilanteissa kaupassa neljän vuorokauden välein.