Leppävaarassa valmistettiin trendikästä alkuviiniä.
Restonomiopiskelijat tekivät Laurea ammattikorkeakoulun Bar Laurean Livinlabissa, Leppävaaran opetuskeittiössä ainutlaatuisen kokeilun. Ryhmä opettajia ja opiskelijoita kokeili, onnistuuko alkuviinin valmistaminen kotioloissa ja kotipihalla kasvatetuista rypäleistä.
Michelin-tähdellä palkittu keittiömestari Jarmo Vähä-Savo ja PRO-palkittu lehtori Henry Lybeck kasvattivat Zilka-viinirypäleitä kotipihallaan. Zilka ei ole tunnettu rypäle, eikä tyypillinen alkuviineissä käytetty rypäle.
– Siitä tuli tosi mielenkiintoista. Kyllä se alkuviiniä on selkeästi, kuvailee prosessiin osallistunut Anikó Lehtinen.
– Rypäleet erotettiin rangoista ja annettiin uuttua hetki kuorien kanssa. Annoimme viinin käydä varastossa. Pullotimme sen ja annoimme käydä lisää, hän jatkaa.
Lopputuloksena syntyi vajaa kymmenen litraa alkuviiniä. Ammattikorkeakoulu ei voi myydä viiniä, mutta sitä maistatetaan opiskelijoilla.
– Kokeilut ovat tärkeä osa ruoka- ja juoma-alan ammattilaisten koulutusta. Niillä osoitamme, että tiedämme mistä puhumme ja pidämme toimintamme uskottavana, Lehtinen uskoo.
Lehtinen kertoo etukäteen pelänneensä, että valmistus on vaikeampaa. Hänellä on aiempaa kokemusta oluiden tisleiden, viinien ja liköörien valmistuksesta. Hän on myös pannut muun muassa villiyrttioluita. Valmistamiseen liittyvä hygieniaosaaminen on siis hallussa.
– Oli yllätys, miten hyvin viini onnistui, sillä emme käyttäneet lisäaineita tai sokeria. Ainoastaan rypäleen mehun sokeria ja luontaista hiivaa.
Riskinä valmistuksessa on, että viini esimerkiksi etikoituu tai siitä tulee muuten viallinen. Laurean viinistä tuli Lehtisen mukaan virheetöntä.
– Viini oli kevyt, tasapainoinen, maultaan kuiva ja väriltään kauniin oranssi. Hyvin juotava, 7–8-prosenttinen tuote.
Viinin väristä saa Lehtisen mukaan punaisemman, kun kuorien antaa uuttua pidempään rypäleiden kanssa.
– Omassa lajissaan alkuviini on hyvä. Nyt tiedämme, miten kehittäisimme sitä.