Urban exploration eli suomeksi urbaani löytöretkeily vetää puoleensa yhä enemmän hylätyistä paikoista sekä historiasta kiinnostuneita ihmisiä.
Suomesta löytää etsiessään useita kadotettuja helmiä aina teollisista rakennuksista maatumaan jätettyihin autiotaloihin.
Urbaanissa löytöretkeilyssä ei ole kyse mistä tahansa vandalismista, vaan nimenomaan autiotalojen ja niiden historian tutkimisesta.
Kohteissa käydessä noudatetaan harrastajien yhteisiä sääntöjä, jotka painottavat, ettei mitään tulisi sotkea, rikkoa tai viedä paikalta.
– Suomessa on kolme tabua aihetta, joiden kirjoittamisesta vaietaan. Nämä ovat yksinäisyys, kuolema ja rappio. Meitä kiinnostavat nämä vaietut aiheet, urbaanista löytöretkeilystä ja sen kohteista päivittävä Urbanex.Ninja täsmentää verkkosivuillaan.
Kohteita voi löytää liikkumalla luonnossa itse tai seuraamalla muita aiheesta kiinnostuneita netissä. Harvemmin osoitteita kuitenkaan jaetaan tai mainostetaan, joten harrastus vaatii intoa tutkimiseen ja retkeilyyn.
Merkkejä autioituneesta kohteesta voivat olla rehevöitynyt piha, osittain lahonneet rakenteet ja yleinen rähjäisyys.
On myös useita kohteita, jotka ovat yleisessä tiedossa. Niillä on usein mielenkiintoinen historia. Urbaani löytöretkeily ei siis jää tavallisten rapistuvien asumusten ja kiinteistöjen tasolle, vaan niistä tietäville ja uskaltaville kohteet näyttäytyvät jopa kutsuvina.
Taiteilija Elis Sinistön elämäntyö Villa Mehu Kirkkonummen Veklahdessa on varsinkin paikallisesti tunnettu kohde. Nyt jo 18 vuotta asumattomana ollut ITE-kohde houkuttaa esimerkiksi taiteen harrastajia sekä urbaanista löytöretkeilystä kiinnostuneita.
Sinistön kuoltua tontti on ollut läheisen naapurin hallussa, mutta rakennelmia on mahdollista käydä katsomassa, jos tietää mistä etsiä.
Sinistö rakennutti Kirkkonummen Veklahden metsään 50 vuotta elämäntyönään kierrätysmateriaaleista mielikuvituksellista Villa Mehua.
Rakentaminen alkoi jo 1954. Muun muassa oopperan tanssijana sekä taidekoulujen mallina toiminut Sinistö osti tontin velaksi, ja rakentaminen tapahtui lähinnä iltaisin ja öisin, sillä ensimmäiset vuodet Sinistö työskenteli päivisin tontin myyjälle.
Rakennusmateriaalina oli kierrätysmateriaali, jonka kuljetus tontille metsään hoitui polkupyörällä sekä linja-autolla.
50 vuoden aikana tontille nousi toistakymmentä rakennusta ja installaatiota, joista luovimmatkin toimittivat omaa tarkoitustaan arjessa – ja kuvastivat Sinistön elämänasennetta.
Rapistuvista rakennuksista on vielä jäljellä Aurinkosauna, Seitsemäs Taivas, Hotelli Elite, Savusauna, Erakkomaja, Labora, Satupesä, Automajat ja Tanssisali. Ympäri metsää on ripoteltu taidetta, erilaisia mietelauseita sekä lehtileikkeitä.
Sinistö perusti elämänsä onnellisuuden tavoittelulle, ja miehen motto kuuluikin: "Onnellisinta on olla onnellinen".
Nuorempana Pariisissa asti tanssinut Sinistö oli elänyt kulkurina tehden hanttihommia, ja tontin ostaminen 50-luvulla oli taiteilijalle mahdollisuus toteuttaa näkemystään sekä asettua aloilleen.
Erakon maineestaan huolimatta hän oli vieraanvarainen ja kutsui mielellään ihmisiä ihailemaan luomustaan.
Vuonna 2004 leuanvetotangosta pudotessaan Sinistö loukkaantui. Hän menehtyi myöhemmin Kirkkonummen terveyskeskuksessa. Hänen tuhkansa siroteltiin tontilla sijaitsevaan nyt jo kuivuneeseen lampeen.
Villa Mehun löytää osoitteesta Veklahdentie 250, Kirkkonummi.