Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Yli vuoden töitä etsinyt intialaistaustainen tohtori: "Suomalaiset yritykset ovat edelleen varovaisia palkkaamaan maahanmuuttajia"

– Matkaan sisältyi esteitä, haasteita ja pettymyksiä. Mutta lopulta, pienin askelin ja positiivisella, oppimishaluisella asenteella unelma toteutui.

Näin kuvaa työn etsimistä ja lopulta löytämistä Suomessa intialaistaustainen Surabhi Bhuskute.

Apua Surabhi sai korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksesta. Bhuskutella on tohtorintutkinto henkilöstöhallinnosta ja yli kymmenen vuoden monipuolinen kokemus muun muassa yliopisto-opettamisesta, henkilöstöhallinnon konsultoinnista ja yritysvalmennuksesta.

Lue myös:

Espoossa autetaan korkeakoulutettuja maahanmuuttajia työpaikan löytämisessä – "Työllistymisprosentti huomattavasti parempi"

Suomeen Surabhi muutti pysyvästi vuonna 2019, kun hänen suomalaisessa yrityksessä työskennelleelle miehelleen tarjottiin täältä työpaikkaa.

Sujuvan suomen kielen taidon vaatiminen rajaa pois monia päteviä, kansainvälisiä hakijoita.”

Surabhi Bhuskute

Suomeen tultuaan Surabhi ilmoittautui TE-toimiston suomen kielen kurssille. Saavutettuaan B2-tason kielitaidon hän aloitti työnhaun.

– Suomalainen koulutusjärjestelmä ja opetuskäytännöt eroavat melkoisesti siitä, mitä ne ovat Intiassa. Jotta sain kurottua umpeen tätä eroa, hain ja pääsin Haaga-Helian ammatillisen opettajakoulutuksen ohjelmaan, Surabhi kertoo.

Vakituisen, täyspäiväisen työn löytäminen vei Surabhilta yli vuoden. Koko tuon ajan hänellä oli kuitenkin eri pituisia, joko palkallisia tai palkattomia pestejä.

Hiljattain Surabhi sai toiveidensa mukaisen työpaikan Hämeen ammattikorkeakoulun kansainvälisistä palveluista.

Kokemustensa perusteella Surabhi sanoo, että verkostoituminen on suomalaisilla työmarkkinoilla avainasemassa.

– On paljon piilotyöpaikkoja, joista ei ilmoiteta, ja paikkoja täytetään usein suositusten perusteella. Valitettavasti pandemia jätti vain vähän mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Yritin korvata tätä kontaktoimalla ihmisiä Linkedinissä sekä osallistumalla erilaisiin seminaareihin ja mentorointiohjelmiin. Verkostoituminen antoi minulle näkyvyyttä, luottamusta ja tietoa erilaisista mahdollisuuksista.

Surabhi kokee, että vaikeinta oli saada jalka oven väliin.

– Olin liian koulutettu ja kokenut harjoittelijan tai aloittelijan paikkoihin ja asiantuntijapaikkoja en saanut, koska minulla ei ollut kokemusta Suomesta, hän kertoo.

Ongelmia tuottivat myös kielivaatimukset.

– Vaatimus sujuvasta suomen kielen taidosta vähensi paikkoja, joita minun oli mahdollista hakea. Tähän auttoi se, että sain tutkintoni hyväksytettyä opetushallituksessa ja verkostoiduttua korkeakoulukentällä työskentelevien kanssa.

Surabhin mielestä suomalaiset yritykset ovat edelleen varovaisia palkkaamaan maahanmuuttajia. Kansainväliseen kokemukseen ei aina luoteta tai sitä ei arvosteta.

– Sujuvan suomen kielen taidon vaatiminen rajaa pois monia päteviä, kansainvälisiä hakijoita. Kielitaitovaatimus voi olla oikeutettu, mutta joissakin yritykset voisivat paikoin myös hyötyä siitä, että antaisivat mahdollisuuden pätevälle kansainväliselle hakijalle, jolla on motivaatiota kielen oppimiseen, Bhuskute sanoo.