Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Espoossa autetaan korkeakoulutettuja maahanmuuttajia työpaikan löytämisessä – "Työllistymisprosentti huomattavasti parempi"

Työ: Espoossa autetaan koulutettuja maahanmuuttajia työlllistymään.

Espoossa on saatu hyviä tuloksia työllisyyden kuntakokeilun hankkeesta, jossa korkeakoulutettuja maahanmuuttajia tuetaan työnhaussa.

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksen palveluihin osallistui viime vuonna 285 työtöntä, korkeakoulutettua maahanmuuttajaa. Heistä noin 70 työllistyi ja noin 70 siirtyi työllistymistä edistävään koulutukseen. Loput joko jatkoivat ohjelmassa tai jäivät ilman työtä.

Keskuksen taustavoimissa mukana oleva Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Annukka Svanda pitää tulosta hyvänä.

– Työllistymisprosentti on huomattavasti parempi kuin muissa työllisyyspalveluissa. Espoo on tässä edelläkävijä koko maassa. Helsingissä vastaavaa, erillistä hanketta ei ole, ja Vantaallakin se on vasta alkamassa, Svanda sanoo.

Lue myös:

Yli vuoden töitä etsinyt intialaistaustainen tohtori: "Suomalaiset yritykset ovat edelleen varovaisia palkkaamaan maahanmuuttajia"

Se, että korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskus on käynnistetty juuri Espoossa, kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteistyönä, ei ole sattumaa. Espoossa on paljon korkeastikoulutettuja, työtä etsiviä maahanmuuttajia.

Työllisyyden kuntakokeilun myötä kaupunki vastaa alle 30-vuotiaiden, pitkäaikaistyöttömien sekä vieraskielisten työvoimapalveluista.

Tästä vajaan 18 000 asiakkaan joukosta vieraskielisiä on hieman yli puolet ja heistä korkeakoulutettuja vajaa 3 000.

Osaamiskeskuksessa autetaan sekä työtä etsiviä että työntekijöitä kaipaavia yrityksiä.

– Ilman kontakteja ja suomen kielen taitoa piilotyöpaikkojen löytäminen on haastavaa. Me voimme auttaa siinäkin, sanoo Espoon kaupungin viestintäasiantuntija Ira Ensio.

Svandan väitöstutkimus käsittelee korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten työllistymisen edistämistä Espoossa palvelumuotoilun keinoin. Palvelumuotoilu tarkoittaa muun muassa erilaisten julkisten palvelujen rakentamista sellaisiksi, että ne ovat mahdollisimman helposti erilaisten ihmisten käytettävissä ja vastaavat asetettuihin tavoitteisiin.

Kyse voi olla hyvinkin yksinkertaisista ja konkreettisista asioista.

– Esimerkiksi siitä, miten vastaanotetaan asiakas ja miten esitetään alanvaihtoa, jos oma ala ei ole työllistävä. Tai jos asiakkaalla on aiempi, negatiivinen kokemus työllistymispalveluista, miten sitä voisi korjata, Svanda kertoo esimerkkejä.

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksessa pyritään huomiomaan myös työnhakijan perhe ja kertomaan laajemmin Espoon tarjoamista julkisista palveluista, esimerkiksi perhepalveluista.

–  Esimerkiksi muualta tulevien työntekijöiden puolisoiden työllistäminen on tärkeää. Jos saamme vaikkapa Aalto-yliopistoon rekrytoitua kovatasoisen professorin, mutta puoliso ei saakaan työtä, he saattavat mieluummin palata kotimaahansa. Tämä on ikävä tilanne perheelle ja Suomi menettää osaajia, Svanda toteaa.

Osaamiskeskuksesta saatuja kokemuksia ja oppeja on jatkossa tarkoitus hyödyntää myös yleisemmin työvoimapalveluissa. Svanda on juuri aloittanut yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa uuden hankkeen, jossa visioidaan, miltä työllisyys- ja elinkeinopalvelut Espoossa voisivat näyttää 10 vuoden kuluttua.

– Tavoitteena on tehdä työvoimapalveluista mahdollisimman empaattisia ja inklusiivisia eli sellaisia, että ne sopisivat kaikille. Yksi esimerkki tästä on ihmisten kohtaaminen. Miten luomme palveluja niin, että vaikkapa ujojen ihmisten on luontevaa käyttää niitä. Palveluntuottajan on olennaista huomioida erilaisten käyttäjien erilaiset tarpeet, Svanda selvittää.