Espoon päiväkodeissa on lähes 500 opettajan vaje, jonka korjaaminen on epävarmaa, sillä hakijamäärät koulutukseen laskevat – "Tämä vuosi ei ole poikkeus"

Aloituspaikkoja on lisätty, mutta riittääkö se kuromaan vajetta umpeen?

Pelkästään Helsinki, Espoo ja Vantaa tarvitsisivat noin 1 700 varhaiskasvatuksen opettajaa, jotta avoinna olevat virat saataisiin täytettyä pätevillä ja vakituisilla työntekijöillä.

Vantaalla riveistä puuttuu noin joka kolmas, Helsingissä ja Espoossa noin 40 prosenttia opettajista.

Espoossa tämä tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatuksen opettajia puuttuu kaupungin päiväkodeista yhteensä noin 480.

Viime lokakuussa tehdyn selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajia Espoon suomenkieliseen varhaiskasvatukseen olisi tarvittu noin 440 (ruotsinkieliseen lisäksi yli 40) ja lastenhoitajia suomenkieliseen varhaiskasvatukseen noin 270 (ruotsinkieliseen lisäksi noin 80). Lisäksi erityisopettajia tarvittaisiin suomenkieliseen varhaiskasvatukseen noin 20 ja ruotsinkieliseen yksi.

Myös varhaiskasvatuksen erityisopettajista on huutava pula.

– Valtosaa tehtävistä hoitaa määräaikainen sijainen, osaa hoidetaan vuokratyövoimalla, kertoo Helsingin va. varhaiskasvatuksen johtaja Ulla Lehtonen.

Myös hoitajista ja sijaisista on pulaa, koska he paikkaavat opettajia.

– Meille tämä ei ole uusi ja yllättävä asia, Lehtonen toteaa.

En pidä aikataulua realistisena.

Hän näkee opettajapulan yhdeksi syyksi sen, että opettajien koulutusta vähennettiin vuosia sitten. Henkilöstöpulaa aiheuttavat myös eläköityminen ja tiukentuvat kelpoisuusvaatimukset.

– Työolosuhteet ja palkka nousevat usein keskusteluissa esiin, niilläkin on varmasti merkitystä, mutta suurin ongelma on, että koulutettua työvoimaa ei kerta kaikkiaan ole riittävästi, kommentoi Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä.

Kelpoisuusvaatimukset tiukentuvat siten, että 2030 mennessä 20 lapsen ryhmässä pitää olla vähintään yksi varhaiskasvatuksen opettaja, yksi sosionomi ja yksi lastenhoitaja tai kaksi varhaiskasvatuksen opettaaa ja yksi lastenhoitaja. Nykylain mukaan ryhmässä on oltava yksi varhaiskasvatuksen opettaja.

– En pidä aikataulua realistisena, koska meillä ei riitä koulutettuja nytkään, Mäkelä toteaa.

Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden saa suorittamalla vähintään kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon. Tutkintoon johtavia opiskelupaikkoja on lisätty vuodesta 2018 alkaen.

Kun vuonna 2018 aloituspaikkoja oli noin 850, nyt niitä on 1 100 seitsemässä yliopistossa eri puolilla maata. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa aloituspaikkojen määrä on nostettu sadasta 140:een.

– Aloituspaikkojen määrä on tarkoitus pitää tuhannen tuntumassa vuoteen 2027, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Mervi Eskelinen.

Eskelisen mukaan aloituspaikkojen lisäys vuosina 2018–2027 riittää paikkaamaan nykyisen opettajapulan eläköityminen ja laskevat lapsimäärät huomioon ottaen, mikäli opiskelupaikat täyttyvät ja tutkinnon suorittaneet siirtyvät päiväkoteihin.

– Peruskoulutuksen hakijamäärät ovat laskeneet koko ajan eikä tämä vuosi ole poikkeus, toteaa Eskelinen.

Vaikka hakijoita on näennäisesti enemmän kuin paikkoja, kyseessä ei ole aina hakijan ykköstoive, mikä vaikuttaa siihen, miten paikat lopulta täyttyvät ja millainen motivaatio paikan saaneella on suorittaa tutkinto ja päätyä töihin alalle.

Tämä tuo epävarmuutta siihen, voidaanko opettajapula kiriä umpeen opiskelupaikkojen määrällä.

– Seuraamme tilannetta, sillä ei ole järkeä kaataa rahoitusta aloituspaikkoihin, joihin ei ole tulijoita tai jos opinnoista päädytään muualle.

Tarkastelun alla on myös eri yliopistoissa tarjottu, opettajapätevyyden tuova monimuotokoulutus, joka on suunnattu työssä käyville lastenhoitajille. 3,2 miljoonan euron rahoituksella tarjottu koulutuspolku on ollut suosittu.

Esimerkiksi tänä vuonna Helsingin yliopistossa on tarjolla 120 aloituspaikkaa. Hakijoita oli 351. Näillä näkymin viimeinen sisäänotto on ensi vuonna. Lisärahoitusta on haettu vuosille 2024–2027.

Monimuotokoulutuksen hyvä puoli on se, että siihen hakeutuu motivoituneita, alalla jo olevia ihmisiä.

– Osalla on kuitenkin huomattavia puutteita opiskeluvalmiuksissa. Joillakin on ollut käsitys, että kyseessä on kevyttukinto, jonka voi suorittaa täysin työn ohessa, Eskelinen sanoo.

Työn ohessa opiskelu on vaativaa ja hidasta. Lähiopiskelujaksot tarkoittavat sitä, että päiväkodissa opettajan jakkaralla työskentelevälle lastenhoitajallekin haetaan sijaista.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: HotLips

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut