Vappu on työväenlaulujen kukoistuksen aikaa. Ukrainan sota toi uutta pontta tuttuihin lauluihin, kuten Nataliaan ja Haluavatko venäläiset sotaa? -kappaleeseen.
Söderkullassa asuva Kaarlo Kuntsi, 77, on työväenmusiikin vankkumaton ystävä.
Kuntsin elämään työväenmusiikki tuli ensimmäistä kertaa jo yleislakon aikaan vuonna 1956, jolloin myös hänen silloisessa kotikaupungissaan Kuusankoskella lakkoiltiin ja soittokunta ryyditti lakkoilua musiikillaan.
Lisää pontta työväenmusiikin pariin Kuntsi sai 1960-luvun lopulla opiskellessaan Tampereen yliopistossa.
– Silloin opeteltiin työväenlauluja ulkoa, mutta eivät ne ainoita lauluja olleet, vaan myös valkoisen armeijan laulut tulivat tutuiksi.
Työväenliike veti kuitenkin puoleensa ja Sosialidemokraattiseen puolueeseen Kuntsi liittyi heti 1970-luvun alussa.
Kuntsi muistuttaa, että työväenmusiikin joukkoon mahtuu melkoisen laaja kirjo erityyppisiä lauluja.
Opiskeluaikoina opeteltiin työväenlauluja ulkoa.
– Ensinnäkin ovat kiivaat taistelulaulut, jotka liittyvät vuoden 1918 sisällissotaan. Esimerkiksi Punakaartin marssissa kerrotaan, että ”Pieni Suomen kansa katkoo kahleitansa...”
– Niiden rinnalla ovat vähintään yhtä tärkeitä balladinomaiset laulut, esimerkiksi Sotaorvon laulu. Oma isäni kaatui jatkosodassa, joten sitäkin kautta tämä laulu on tullut minulle läheiseksi.
Kisällilaulut nousivat Suomessa suosioon etenkin 1950-luvulla. Ne ovat kansanomaisia pilkkalauluja, jotka ottavat kantaa päivänpolitiikkaan ja ajankohtaisiin uutistapahtumiin.
Uudenlaista musiikkiperinnettä syntyi runsaasti 1960-luvulla, jolloin suomeksi levytettiin partisaanilauluja ja Vietnamin sotaa vastustavia lauluja.
Perinteisistä työväenlaulualbumeista kaksi nousee Kuntsin levylistalla kärkeen.
Toinen on Taistojen tiellä ja toinen puolestaan Työväen lauluja. Molemmat on levytetty vuonna 1969.
Taistojen tiellä -levyllä esiintyy Helsingin työväen soittokunta ja Työväen lauluja -levyllä kuullaan muun muassa Reijo Frankin, Arja Saijonmaan ja Jussi Raittisen tulkintoja.
– Uusimmista levyistä varsinkin Palefacen laulut ovat täynnä aivan selvästi työväenhenkisiä kappaleita, Kuntsi pohtii.
Tällä hetkellä rauhan tärkeyttä korostava musiikki on Kuntsille hyvin tärkeää.
– Kun seuraa Ukrainan sotaa, huomaa, että nämä rauhanlaulut ovat jälleen ajankohtaisempia kuin pitkiin aikoihin. Varsinkin Natalia ja Haluavatko venäläiset sotaa? ovat juuri sellaisia.
Molemmat kappaleet ovat Agit-Propin levyttämiä. Jälkimmäinen pohjautuu Jevgeni Jevtušenkon runoon, jonka hän kirjoitti jo Kuuban kriisin aikoihin vuonna 1961.
– Natalia kertoo alunperin saksalaisten miehittämästä Ukrainasta, mutta nyt miehittäjät tulevatkin toisesta suunnasta. Asiat ovat kääntyneet päälaelleen – ja laulut sopivat valitettavasti taas tähänkin päivään, Kuntsi huokaa.
Vappuisin Kuntsin perhe on usein suunnannut matkansa joko Helsingin Hakaniemeen tai esimerkiksi Pornaisiin Halkian työväentalolle. Tulevan vapun suunnitelmat ovat kuitenkin vielä avoinna.