Ulkomailla himoitaan Suomen metsissä nyt virtaavaa eliksiiriä – näin hyödynnät mahlaa, vinkkaa asiantuntija

Luonnontuoteneuvojan kevät alkaa mahlan ja kuusenkerkän keruulla. Hän poimii talteen myös väheksyttyä vuohenputkea.

Jos pihallasi kasvaa koivu, kannattaa tänä keväänä kokeilla ikiaikaista mahlanjuoksetusta.

Järvenpääläinen Riitta Mikkola omistaa veljensä kanssa metsäpalstan Leppävirralla ja kerää nyt ensi kertaa talteen metsän maidoksi sanottua mahlaa.

Hän on viimeisen vuoden aikana kouluttautunut luonnontuoteneuvojaksi ja tietää, miten juoksutus tapahtuu.

Keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten siihen täytyy olla lupa maanomistajalta. Yhdestä koivusta mahlaa kertyy 50–300 litraa.

– Koivun kylkeen porataan 10-millinen reikä viiden sentin syvyyteen. Reikään sopivaa muoviletkua pitkin neste valuu ämpäriin tai hanapussiin. Puhtaus on välineiden suhteen tärkeää.

Mikkola käy 12 tunnin välein vaihtamassa mahla-astiat tyhjiin.

Puut on nimetty Juosoksi ja Alinaksi, jotta myytävän mahlan jäljittäminen on mahdollista. Metsätilalta mahlaa myydään tuoreena tai jäädytettynä.

– Mahlaan voi valmistaa leipä- ja pullataikinan tai sitä voi juoda sellaisenaan. Pidän keväällä mahlabaaria, jossa kahvi keitetään koivunmahlaan, hän kertoo.

Lähiviikkoina Pöllölän Luontofarmilla keskitytään luomumahlan ja kuusenkerkän keruuseen. Myöhemmin keväällä siellä kerätään villivihanneksia kuten horsmaa ja vuohenputkea.

– Tiesitkö, että kuusenkerkässä eli kuusen pienessä vuosikasvussa on C-vitamiinia lähes appelsiinin verran, neuvoja kysyy.

Riitta Mikkola työskentelee Nurmijärvellä Aleksia-liikelaitoksessa ruoka- ja siivouspalvelujen palvelupäällikkönä ja on opintovapaalla elokuuhun saakka.

Ravitsemusalan koulutus ja työ kuntaruokailussa saivat hänet miettimään, miten ruuan ravitsemuksellista laatua voi parantaa luonnontuotteilla.

– Lähdin vuosi sitten Iisalmeen opiskelemaan luonnontuoteneuvojaksi ja – jalostajaksi. Muutin vuodeksi Pöllölän Luontofarmille, joka on metsänhoitajaveljeni ja minun luomumetsätila Leppävirralla.

Viime vuosina tilan hoidossa on painotettu luonnonhoitoa, ja nyt mukaan ovat tulleet myös metsän tarjoamat luonnontuotteet.

Opiskeluvuoteen on mahtunut monenlaista haastetta.

– Koulutukseen kuuluu 150 kasvin ja 100 sienen tunnistaminen. Ennen koulutusta tunsin sienistä vain punaisen kärpässienen ja kantarellin, Mikkola naurahtaa.

– Olen oppinut valmistamaan saippuaa, siirappeja, turve – ja yrttisaunottaneet ihmisiä. Kävin myös turvehoitajan koulutuksen.

Hän on ideoinut, miten voisi tuoda palan puhdasta luomumetsää Järvenpäähän.

– Löysin Järvenpään Loutista työtilan, joka sai nimen Pikku Pöllölä. Se on toiminut Pöllölän Luontofarmin pop up -myymälänä ja turvehoitotilanani. Olen pitänyt siellä mahlanvalutusneuvontaa. Vein äskettäin ryhmän Loutissa pieneen metsään terveysmetsäkävelylle, jossa nautittiin luonnosta kaikilla aisteilla.

– Syksyllä järjestän Pikku Pöllölässä luontoon liittyviä koulutuksia ja kenties myös terveysmetsäretkiä, jossa eväinä on Pöllölän mahlapullakahvit.

Fakta

Mahla on metsän maitoa

Koivun juuret valmistavat mahlan puhtaasta pohjavedestä.

Koivunmahla on ravintoliuos, joka herättelee koivut keväisin pitkältä talvilevolta. Virtaus lakkaa, kun koivun hiirenkorvat alkavat vihertää.

Mahlaa käytetään mehujen, viinien ja oluiden raaka-aineena, leivonnassa ja ruoanvalmistuksessa veden sijaan.

Se soveltuu myös kosmetiikan, shampoon ja saippuan raaka-aineeksi.

Lähde: Pöllölän Luontofarmi

Mainos: HotLips

Mainos: Suomen luontokeskus Haltia

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut