Salam Almasri sai Karoliina Lehmusvirrasta ensimmäisen espoolaisen ystävän, kun MLL:n ystävätoiminta toi heidät yhteen.
Soukan kuntoportailla raikuu nauru, kun Salam Almasri ja Karoliina Lehmusvirta tapaavat.
– Hauskaa, Almasri vastaa, kun häneltä kysyy naisia yhdistäviä tekijöitä.
– Huumori, Lehmusvirta täsmentää.
Konkreettisesti naiset yhdisti MLL:n maahanmuuttajaäitien ystävätoiminta, kun Almasri toivoi ystävää, jotta voisi kehittää suomen kielen taitoaan ja tutustua kotikulmiin jonkun kanssa.
– On tosi vaikeaa löytää Suomessa ystävää, tietää Almasri.
Almasri muutti Syyriasta Suomeen sotaa pakoon kuutisen vuotta sitten. Espooseen hän tuli Kotkasta viime kesänä.
Hän tiesi ottaa yhteyttä MLL:ään, koska oli löytänyt Kotkassa ystävän järjestön kautta. Kotkalaisten naapureiden kanssa ei syntynyt ystävyyssuhteita, vaikka hän asui kaupungissa viisi vuotta.
Vapaaehtoisen ystävän löytäminen vei Espoossa puoli vuotta. Lehmusvirta ja Almasri tapasivat ensi kertaa helmikuussa.
– Karoliina on eka (espoolainen) ystävä.
Almasri kertoo lähteneensä sotaa pakoon, jotta hänen lapsillaan olisi mahdollisuus käydä koulua.
Almasrilla on tyttö ja poika, Lehmusvirralla kaksi yläkouluikäistä tyttöä. Koska ystävykset asuvat lähekkäin, heidän tyttönsä käyvät samaa koulua.
On tosi vaikeaa löytää Suomessa ystävää.
Salam Almasri
Porukalla lasten kanssa on käyty pelaamassa pakohuonepeliä ja tarkoitus on kokoontua isommalla joukolla myös syyrialaisen brunssin äärelle.
Huumorin lisäksi naisia yhdistäviä tekijöitä ovat kiinnostus ruokaan, luontoon ja kuntoiluun.
Tuoreet ystävykset ovat käyneet yhdessä kävelyllä, kahvittelemassa, kirpputorilla ja kirjastossa hankkimassa Almasrille kirjastokortin. He ovat myös vierailleet toistensa kotona.
– Puhumme paljon ruuasta ja vertailemme, minkälaisia eri kasviksia ja juureksia on, Lehmusvirta sanoo.
Myös äitiys yhdistää.
– Olemme jutelleet myös lapsista, esimerkiksi siitä, minkälaista on olla teinin äiti.
Lehmusvirran pysäytti toimimaan tieto siitä, että Suomessa on paljon maahanmuuttajia, joilla ei ole yhtään suomalaista ystävää.
– On pysäyttävää ajatella miltä tuntuisi, jos itse muuttaisi ulkomaille eikä kukaan haluaisi olla sinun ystävä.
– Ei ole helppoa kotoutua meidän kulttuuriimme. Aika pienillä asioilla voi auttaa toista kotoutumaan. Tämä on itsellenikin antoisaa.
Ensitapaaminen oli jännittävä.
– Emme ole niin erilaisia kuin usein ajattelemme olevamme. Tässä voi tutkiskella myös omia piiloasenteitaan, Lehmusvirta miettii.
Syyriassa kampaajana toiminut Almasri opiskeli Kotkassa leipuriksi. Toiveissa on työpaikka, mutta kovasta yrityksestä huolimatta vielä ei ole tärpännyt.
– Salam on tosi myönteinen, vaikka on joutunut jättämään kaiken Syyriaan. Vaikka mukana on ydinperhe, kaikki muu on pitänyt aloittaa alusta. Hänessä on elinvoimaa ja toiveikkuutta, vaikkei työtä ole vielä löytynytkään, Lehmusvirta sanoo.
– Ystävyys on konkretisoinut minulle sitä, kuinka paljon meissä ihmisissä on joustoa ja sopeutumiskykyä.
Jos Almasri juhlisi äitienpäivää Syyriassa, sitä juhlittaisiin 31. maaliskuuta ja herkuttelemaan kokoonnuttaisiin isolla sukulaisporukalla. Nyt sunnuntaina päivää vietetään ydinperheellä.
– Minä en tarvitse mitään. Tärkeää on vain se, että tyttö ja poika voivat hyvin ja koulussa menee hyvin. Joskus tyttö on ostaa minulle lahjaksi huulipunaa tai ripsiväriä ja mies antaa kukkasia, Almasri kertoo.
Suomea puhuvista ystävistä on pulaa, kertoo MLL:n Uudenmaan piirin perhetoiminnan koordinaattori Pia Pettersson. Nyt ystävää ovat kyselleet myös ensimmäiset Ukrainan sotaa paenneet.
Ystävää toivoneiden maahanmuuttajaäitien taustat vaihtelevat, sillä osa on tullut Suomeen turvaan, mutta osa esimerkiksi puolison työn perässä.
– Hirveän moni sanoo, että on käynyt suomen kielen kurssit, mutta hänellä ei ole ketään kelle puhua suomea.
Moni toivoisi ihmistä, jolta kysyä, miten mitkäkin asiat Suomessa toimivat.
– Yksi vanhempainvapaalla ollut maahanmuuttajaäiti oli käynyt kolme kertaa perhekerhon ovella, muttei ollut uskaltanut mennä yksin sisään. Kun hän sai ystävän, jolla oli pieniä lapsia, he menivät kerhoon yhdessä. Sen jälkeen hän rohkaistui menemään sinne yksinkin, Pettersson kertoo.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ystäväksi maahanmuuttajaäidille on toimintaa, jossa maahan muuttanut äiti saa itselleen MLL:n kouluttaman vapaaehtoisen ystävän. Mikäli kiinnostuit, täältä voit lukea lisää ja ilmoittautua mukaan: https://www.mll.fi/mina-valitan/