Espoolainen Risto Ihamuotila suree entisen koulunsa sulkemista – näkee alueella suuria mahdollisuuksia: "Voisi tulla uusi Tapiola"

Histan tilan isäntä Risto Ihamuotila, 83, on selvästi harmissaan. Hän menee lauantaina jättämään jäähyväisiä Nuuksion koululle, jossa aloitti koulutiensä 1945.

Alkuopetusta koulussa ovat saaneet myös edellinen ja seuraava sukupolvi Ihamuotiloita, niin Risto Ihamuotilan isä kuin kolme lastakin.

Ihamuotila avaa lauantaisessa jäähyväisjuhlassa koulun historiaa, koska koulun perusti 1905 hänen isoisänsä Artturi Ihamuotila hankkimansa Histan tilan maille.

– Täällä oli torppareita ja heillä kuten kartanoon hankituilla työmiehillä oli suuret perheet, mutta ei mahdollisuuksia suomenkieliseen koulutukseen. Kun Espoon kunta piti suomenkielistä koulua tarpeettomana, päätti Artturi perustaa koulun itse.

Pieni koulurakennus rakennettiin Histan tilan puista, ja koulu toimi yksityisellä rahoituksella yli 20 vuotta, kunnes vuonna 1926 Espoon kaupunki suostui ottamaan koulun hoitaakseen.

Vuonna 1952 valmistui nykyinen Nuuksion koulurakennus, johon oppilaat siirtyivät.

Ihamuotila ei osta koulun lakkauttamisen perusteluja. Hänen mukaansa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon myös lasten näkökulma ja perheiden kokemukset.

– Voisi ajatella, että Espoossa voisi olla pienempiäkin kouluja. Voitaisiin verrata, miten koululaiset viihtyvät pienissä kouluissa verrattuna isompiin, kun suhde opettajiinkin on läheisempi. Nuuksion koulussa on ollut tilanne, että oppilaat ovat viihtyneet ja oppineet hyvin.

Omat muistot liittyvät ajan kovaan koulukuriin, muun muassa siihen, miltä isku karttakepillä näpeille tuntui.

– Kunta otti koulun vastatakseen vuonna 1926, mutta isoäiti Hilda jäi koulun johtokunnan puheenjohtajaksi. Isoäiti tuli välillä seuraamaan opetusta myös silloin, kun minä ja veljeni Jaakko kävimme koulua. Meistä tuntui kiusalliselta, kun mummi istui takapenkissä, Ihamuotila muistelee.

Hän kertoo koulun lakkauttamisen tuntuvan oudolta myös siksi, että alueella on paljon nuorehkoja perheitä ja ”alue kasvaa väkisinkin”.

– Isä lahjoitti tontin Espoon kaupungille sillä ehdolla, että tontilla harjoitetaan suomalaista kansakoulutoimintaa. Nyt tämä ehto ei enää pidä paikkansa. Täytyy ottaa yhteyttä kaupunkiin ja kysyä, mitkä heidän suunnitelmansa ovat.

Osittain Histan tilan maista on kysymys myös Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa.

Kaava hyväksyttiin osittain marraskuussa 2021, mutta esimerkiksi Myntinmetsä ja osia Histasta jätettiin kaavan ulkopuolelle.

– Kun oikorata syntyy, on selvää, että tänne täytyy tulla asutusta. Histan aseman paikka olisi suunnilleen Ämmässuon kohdalla moottoritien toisella puolella ja asutusta tulisi siihen ympärille, meidänkin alueelle.

Ihamuotilan mukaan etätyön lisääntyminen on poistanut edellisen kaavaehdotuksen kaataneen argumentin rakentamisen alueelle tuomasta liiasta autoliikenteestä.

Hän näkee etätyön yleistymisen myös lisänneen luonnonläheisten alueiden vetovoimaa.

– Jos Espoo kasvaa, se ei voi kasvaa vain Etelä-Espoossa. Histasta voisi tulla uusi Tapiola, jossa olisi väljyyttä. Tapiola on muuttunut korkean rakentamisen myötä siitä, mitä se aikanaan oli.

– Meidän käsityksemme mukaan Espoossa on paljon nuoria perheitä, jotka asuisivat mielellään lähellä luontoa.

Nuuksion koulun jäähyväisjuhla järjestetään koululla lauantaina 14. toukokuuta kello 13–15. Juhlan järjestäjinä toimivat asukkaat yhdessä koulun oppilaiden ja työntekijöiden kanssa. Tilaisuuteen on kutsuttu entiset ja nykyiset oppilaat, henkilökunta ja muut koulun ystävät vuosikymmenien varrelta.

Risto Ihamuotila talletti Histan kansien väliin

Risto Ihamuotila tuntee Histan historian, metsät, kasvimaailman ja säiden muuttumisen, sillä hän on kirjoittanut kirjat näistä itselleen tärkeistä aiheista. Ihamuotila on asunut Histassa valtaosan elämästään. Nyt Espoo haluaisi suunnata väestönkasvuaan myös tälle Nuuksion järviylängöllä sijaitsevalle alueelle.

Yliopistomies on pitänyt sademittaria pihassaan Histassa vuodesta 1965 ja kirjannut vihkoonsa touko-syyskuun sademäärät.

– Minulla on näitä hassuja harrastuksia, hän heittää.

Sademäärien seurannassa ollaan kuitenkin vakavien asioiden äärellä, sillä lähes 60 vuoden seuranta osoittaa sateiden lisääntyneen selvästi. Erityisesti rankkasateet ovat yleistyneet, oma tilastofakta kertoo.

– Ilmastonmuutoksesta kertoo se, että sää lämpenee. Toinen ilmastonmuutoksen merkki on sateiden lisääntyminen.

Kasvit saivat Ihamuotilan koukkuun jo oppikouluaikana. Ihamuotilan herbaarioon kertyi 350 kasvia, kun kolmasosa olisi riittänyt.

Vuosien saatossa herbaario hävisi, ja Ihamuotila päätti alkaa koota uutta kasvikokoelmaa, nyt valokuvauksen keinoin. Yli tuhannen kasvin kokoelmaansa hän on hyödyntänyt muun muassa edelleen suositussa 300 kasvia Suomen luonnosta -kirjassa.

Histan kartanon päärakennuksen eteisen seinällä komeilee Risto Ihamuotilan isän, Veikko Ihamuotilan kaataman hirven sarvet. Veikko Ihamuotilan hirvestyskavereihin Histan mailla kuului muun muassa presidentti Urho Kekkonen.

– Parasta passipaikkaa kutsutaan edelleen presidentin passiksi. Passipaikka oli annettu Kekkoselle, koska siinä meni paljon hirviä. Kekkonen oli kuitenkin enemmän kalastajia kuin hirvestäjiä ja joskus hän sauhutteli passissa sikaria niin, ettei hirviä tullut.

Ihamuotilat luopuivat lypsykarjasta 1970-luvun lopussa, viljatilaa Risto Ihamuotila pyöritti vuoteen 2015.

– Nyt pellot on vuokrattu, mutta metsät ovat edelleen minun hoidossani.

Luku Ihamuotiloiden ja Histan historiaa on päättymässä, kun Nuuksion koululle jätetään jäähyväisiä. Ihamuotila aloitti itsekin opintiensä isoisänsä Histan tilan maille perustamassa koulussa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut