Espoon pitää mahduttaa lähes täydelle alueelle vielä 50 000 asukasta – miten se on mahdollista?

Eteläiseen Espooseen on rakennettu valtava määrä uusia asuntoja viimeisten kymmenen vuoden aikana. Espoon väestönkasvun vauhti on kuitenkin niin kova, että asuntoja tarvitaan vielä huomattavasti lisää.

Ennustusten mukaan suurinpiirtein Kehä III:n ja Vantaan rajan rajaamalle alueelle pitäisi tulevina vuosikymmeninä mahduttaa asunnot vielä 50 000 uudelle asukkaalle.

Mihin nämä asunnot rakennetaan alueella, jossa isoja, rakentamattomia maa-alueita ei viheralueita lukuunottamatta juurikaan enää ole? Tätä ryhdytään nyt suunnittelemaan Espoon eteläosien yleiskaavaan päivitystyössä.

Vuonna 2010 voimaan tulleen yleiskaavan oli määrä ohjata kasvua vuosikymmenet eteenpäin. Kaavan perustana ollut arvio, 300 000 asukasta, täyttyy kuitenkin jo tänä vuonna.

– Miten sovitamme kasvua niin, että se sopii vanhoihin alueisiin ja samalla tukeutuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja joukkoliikenteeseen, avaa työtä Espoon yleiskaavapäällikkö Essi Leino.

Uusia asuinalueita eteläiseen Espooseen on haastava saada enää mahtumaan. Yksi tutkittava alue voisi Leinon mukaan olla Kehä II:n jatkolta vapautunut alue. Viherlaaksosta Espoon, Helsingin ja Vantaan rajalle suunniteltu väylä on poistettu maakuntakaavasta.

Ehdoitta kasvua ei voi ottaa vastaan.

Johanna Palomäki

Myös nykyisten kaupunkikeskusten välit tulevat tiivistymään.

– Viidessä kaupunkikeskuksessa on se hyvä puoli, että kasvua voi ohjata useisiin keskuksiin ja niiden väleihin. Esimerkiksi Tapiola, Keilaniemi ja Otaniemi ovat kasvamassa yhteen. Näin saadaan myös aikaan monenlaista kaupunkia tiiviistä väljempään, Leino sanoo.

Leino korostaa, että koko Etelä-Espoosta ei ole tarkoitus tehdä metroasemien ympäristön kaltaista.

– Espoossa on vahva pientalorakentamisen perinne ja pientaloalueita tulee myös eteläisessä Espoossa olemaan jatkossakin. Niidenkin kohdalla pitää kuitenkin keskustella kehittämisen periaatteista, jotta alueiden laatu saadaan tiivistämisestä huolimatta säilytettyä.

Leino haluaa korostaa myös sitä, että yleiskaavatyön tarkoitus ei ole kirittää kasvua, vaan varautua paineeseen.

– Tavoitteena on mahdollistaa toimiva kaupunki, joka houkuttelee sekä asukkaita että elinkeinoelämää, samalla kun lähiluonnosta ja luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan.

Tiivistämisen ohella yleiskaavatyössä rajataan myös alueita, joita ei rakenneta. Yksi tällainen on Keskuspuisto.

Viheralueiden tärkeys espoolaisille nousi vahvasti esiin kaupungin tänä keväänä järjestämässä mittavassa Meidän Espoo 20X0 -tapahtumasarjassa.

– Lähiluonto nousi esiin joka ikisessä keskustelussa. Se on ollut monelle syy muuttaa Espooseen ja haluamme ottaa sen vakavasti, kertoo suunnittelupäällikkö Johanna Palomäki.

Meidän Espoo 20X0 -teemaillat tavoittivat satoja espoolaisia ja sarjan verkkosivuilla vieraili tuhansia. Sarjan antia on tarkoitus hyödyntää yleiskaavatyössä.

– Saimme valtavasti tietoa espoolaisille tärkeistä asioista ja haluamme huolehtia niistä. Ehdoitta kasvua ei voi ottaa vastaan, Palomäki toteaa.

Väestö kasvaa

Espoossa on ennusteen mukaan 180 000 uutta asukasta vuonna 2060. Väkiluku olisi tällöin noin 480 000.

Nykyiset yleis- ja asemakaavat, esimerkiksi pohjois- ja keskiosien yleiskaava, mahdollistavat noin 130 000 asukasta.

Kaavoja tarvitaan noin 50 000 asukkaalle.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut