Biojätteen keräys laajenemassa Espoon pientaloihin – näin asukkaat kommentoivat: "Pitäisi olla myös sopivia kokoja"

Järviset pitävät biojätekeräyksen laajenemista hyvänä asiana. Biojätekomposti kuitenkin arveluttaa.

Nöykkiössä asuvat Antti ja Paula Järvinen ovat innokkaita lajittelijoita, joiden paritalokodissa lasi, metalli, muovi, kartonki ja paperi päätyvät kaikki omiin keräyksiinsä.

Biojätteen erilliskeräyksen laajenemisen he ottavat hyvillä mielin vastaan.

– Se on kestävän kehityksen mukaista. Mielellään lajittelemme, Antti Järvinen sanoo.

Järviset asuvat kahden asunnon paritaloyhtiössä, jota biojätteen erilliskeräys ei ole tähän saakka koskenut. Tilanne on muuttumassa ensi vuonna, kun biojätteen keräys ulotetaan koskemaan kaikkia vakituisia asuinkiinteistöjä.

Antti Järvinen on Lounais-Espoon omakotiyhdistyksen puheenjohtaja. Hän uskoo, ettei asia aiheuta alueella suurempaa vastustusta.

– Olemme pyytäneet jo aiemmin HSY:ltä biojätekeräystä alueelle ja haimme mukaan myös pilottiin, jossa biojätekeräystä testattiin. Siihen emme kuitenkaan päässeet, Antti Järvinen kertoo.

Varauksiakin Järvisillä on.

Biojäteastioissa pitäisi olla sopivia kokoja.

Antti Järvinen

– Yhdistyksessä olemme keskustelleet tästä ja toivomme, että HSY:ltä tulee hyvät ohjeet. Biojäteastioissa pitäisi olla myös sopivia kokoja. Esimerkiksi meidän kahden hengen taloudessa biojätettä tuskin kertyy riittävästi isoa astiaa täyttämään, Antti Järvinen huomauttaa.

Pienkiinteistöillä on tulevaisuudessa vaihtoehtoina joko tilata biojätehuollon erilliskeräys tai kompostoida biojätteet omatoimisesti.

Järviset aikovat sopia naapurin kanssa yhteisestä biojäteastiasta. Puutarhajätteitä he ovat kompostoineet jo vuosia, mutta biojätekompostia he eivät halua.

– Alueella on valitettavasti rottaongelma. Biojätekomposti voisi houkutella pihaan rottia, ja sitä emme halua, Paula Järvinen toteaa.

Antti Järvinen pohtii myös, miten kiinteistöjen yhteinen biojätekeräys käytännössä hoidetaan.

– Kaupunki voisi ottaa jo kaavoituksessa huomioon, että pientaloalueille tulisi paikkoja kiinteistöjen yhteisille biojäteastioille tai kompostoreille. Nyt jos lähdetään kyselemään, kuka ottaa yhteisen biojäteastian pihalleen, ehdokkaat voivat olla vähissä.

Helpottaakseen pienkiinteistöjen lajittelua HSY on testannut erilaisia biojäteastioita. Kokeilussa on muun muassa uudenlainen kompostori, joka voidaan tarvittaessa tyhjentää biojätteiden keräysautoon.

– Jos kompostori lopettaa vaikkapa talvella toimintansa tai tuottaa multaa niin paljon, ettei kysyntää ole, voi sen tyhjennyttää erilliseen biojäteautoon, toteaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) käyttöpäällikkö Juho Nuutinen.

Testissä on ollut myös tuulettuva biojäteastia, jonka rungossa on ilmastusreikiä tai astiassa on ilmastusventtiileitä, joilla parannetaan ilman kiertoa.

– Ne poistavat myös mahdollisia hajuhaittoja ja biojätteen käymistä. Silloin pystytään pidentämään tyhjennysväliä, jatkaa Nuutinen.

Astian tyhjennysväli voi nykyisen kahden viikon sijaan olla jopa neljä viikkoa.

– Yleinen nyrkkisääntö on, että jos tehokkaasti kierrättää ja sekajätteen määrä on vähäinen, tarkoittaa se myös alempia kustannuksia.

Tämän ovat huomanneet myös Järviset. Vaikka he eivät ole vielä lajitelleet biojätettä, sekajäteastian tyhjennysväli on muun lajittelun ansiosta pystytty harventamaan kahteen kertaan kuussa.

Biojäte

Lajitteluvelvoite laajenee

HSY haluaa laajentaa biojätteen erilliskeräyksen kaikkiin vakituisiiin asuinkiinteistöihin. Tähän mennessä erilliskeräys on koskenut yli viiden asunnon kiinteistöjä.

Espoossa, Kirkkonummella ja Kauniaisissa muutos tulisi voimaan 1.7.2023.

Asukkaat voivat jättää palautetta ehdotuksesta 17.6.2022 mennessä osoitteessa www.hsy.fi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut