Entinen kaupunginjohtaja huolissaan kehityksestä – menettääkö Espoo sen, mikä laittoi kaupungin maailmankartalle?

Espoon 50-vuotisjuhlavuoden juttusarjassa 9. luokkalaiset haastattelevat kaupunginjohtajia.

Katja Airamo

Moni asia on muuttunut Espoossa Marketta Kokkosen kaupunginjohtajavuosista.

Väkiluvun jatkuva kasvu näkyy kaupunkiympäristössä luonnollisesti rakentamisena. Huolta Kokkoselle aiheuttaa rakentamisessa ainakin kaksi asiaa.

Ensimmäisenä Kokkonen kertoo huolensa puutarhakaupunki-aseman menettämisestä. Juuri se ominaisuus teki hänen mukaansa Espoosta erityisen ja laittoi meidät maailman kartalle. Kokkonen muistaa, kuinka ihmiset ympäri maailmaa tulivat katsomaan rakennustapaa, jossa sovitetaan asuminen luonnon ehdoille.

Toisena asiana hän tuo esille sen, kuinka asuntotuotanto näyttää keskittyvän pienten yksiöiden ja kaksioiden tuottamiseen.

– Eivät ne ole kenenkään perheasuntoja, vaan sellaisia väliaikaisia, jossa ollaan hetken aikaa ja lähdetään.

Kokkonen näkee että tämä ei voi olla vaikuttamatta koko kaupunkikehitykseen. Hän toteaakin, että professori Mari Vaattovaaran tutkimuksiin kaupunkiympäristön muutoksista kannattaa tutustua huolella.

Espoon historiaan kannattaa tutustua.

Kokkosen mielestä ongelmien ratkaiseminen vaatisi kaupungilta uudenlaista asunto- ja kaavoitusstrategiaa.

Espoon 50-vuotisjuhlavuosi kaupunkina ei ole Kokkosesta niinkään merkityksellinen.

– Kaupunki-status on eräällä tavalla menetetty.

Hän perustelee näkemystään vertaamalla Espoota lapsuuden ympäristöönsä Nurmekseen.

– Nurmes, joka itseään kaupungiksi myös kutsuu, ei ole tosiasiassa mitään muuta kuin kaunista maaseutua haja-asutusalueineen

Kokkonen kehottaa katsomaan historiassa 50 vuoden lisäksi 550 vuotta taaksepäin, tutkia Espoon historiallista pohjaa ja mitä sille on tapahtunut vuosikymmenten vaihteessa.

– Espoon historiaan kannattaa tutustua, sieltä löytyy kehityksen syvyys ja historian kerroksellisuus. Toivon, että tämä säilyisi myös tulevaisuudessa.

Kokkosen kaupunginjohtajavuosia varjosti 90-luvun laman aiheuttama talouskriisi, jonka jälkeiset korjaustoimenpiteet veivät paljon aikaa. Tilanteesta selvittiin, ja siitä hän kiittää kaikkia yrityksiä ja yhteistyökumppaneita.

Kaupunginjohtajana Kokkonen edisti kansainvälisyyttä ja pyrki rakentamaan yhteistyötä elinkeinoelämän toimijoiden ja silloisen teknisen korkeakoulun kanssa.

– Luotiin sellainen toimintamalli, että kaupunki toimii kumppanina erilaisten toimijoiden kanssa ja avaa omaa palvelutoimintaansa yksityisen sektorin tai kolmannen sektorin mahdollisuuksille järjestää palveluita.

Erityisen ylpeä Kokkonen on myös Nuuksion kansallispuiston kehitystyöstään sekä Emma-museosta.

Tyytyväinen hän oli myös siihen, että päättäjien kauaskantoisella yhteistyöllä verorasitus ja velkataakka pidettiin hallinnassa. Harmittamaan jäi, ettei teatterin tiloihin saatu ratkaisua.

Espoo oli ensimmäisiä kaupunkeja ja kuntia, jossa aloitettiin nuorisovaltuustotoiminta. Kokkonen itse oli silloin kaupunginjohtajana.

– Onhan se nuorille eräänlainen oppikoulu opetella mitä demokratia on, ja mitä demokraattinen päätöksenteko järjestelmä on, Kokkonen sanoo ja jatkaa:

– Nuorisovaltuuston toiminta on myös kasvattanut merkittäviä poliitikkoja joista on noustu ministerin asemaankin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut