Punkkeihin kohdistuu yhä harhaluuloja, tutkija ihmettelee elävältä polttamista –  "Kaksi puutiaislajia on demonisoitu"

1980-lukulla punkkipelosta ei juuri puhuttu. Sitten punkkien ja borrelioosin yhteys nostatti punkkihysterian.

Näkymättömät pikku tappajat vaanivat viattomia ihmisiä luonnon lisäksi myös kotipihoilla ja puistoissa. Tutkijoiden mukaan punkeista on muutamassa vuosikymmenessä muodostettu eläinkunnan suurin uhka ihmiselle.

– Puutiainen nähdään Suomessa nykyisin kaikkein pahimpana ja hirviömäisimpänä eläimenä, joka aiheuttaa ihmisissä pelkoa ja ahdistusta, historioitsija Otto Latva Turun yliopistosta toteaa.

– Media luo osaltaan punkeista erilaisia uhka- ja kauhukuvia. Suomessa on kuitenkin 1 500 punkkilajia, mutta näistä kaksi puutiaislajia on demonisoitu, etnologi Sanna Lillbroända-Annala Åbo Akademista lisää.

Latva ja Lillbroända-Annala ovat mukana syksyllä 2020 alkaneessa nelivuotisessa Human and Ticks in the Anthropocene (HUTI) -hankkeessa. Siinä tutkitaan ihmisen ja puutiaisten välistä suhdetta Suomessa historian, kulttuurin ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Hankkeessa selvitetään muun muassa punkkeihin liittyvää keskustelua ja median roolia siinä 1800-luvulta lähtien.

Latvan mukaan keskustelussa on tapahtunut iso muutos. 1800-luvulla punkkeja ei vielä pelätty. Aleksis Kivi saattoi kirjassaan verrata henkilön juoneen olutta kuin puutiainen verta. Vallalla oli myös uskomus, että jos matkii käkeä liian halveksivasti, henkilö saa puutiaisen korvaansa.

Suhtautuminen muuttui jonkin verran 1800-luvun lopulla, kun puutiaiset yhdistettiin lehmien punatautiin. Ilmiöstä uutisoitiin Suomessakin, mutta lähinnä pohdittiin, voiko karjaa enää viedä punkkien suosimiin paikkoihin.

Punkkien pureman välityksellä leviävä Kumlingen tauti (nykyisin puutiaisaivotulehdus) herätti 1900-luvun puolivälissä jonkin verran huomiota, mutta ongelmaa pidettiin taudin nimen mukaisesti vain yhteen saareen liittyvänä.

Punkkien ajatellaan vaanivan ja saalistavan ihmisiä.

Sanna Lillbroända-Annala

Latvan mukaan punkkikammo alkoi syntyä hiljalleen vasta 1980-luvun alkupuolella, kun ymmärrettiin punkkien yhteys borrelioosin levittämiseen.

– Se sai aikaan hysterian. Kyse ei ollutkaan enää yhdestä pelottavasta taudista saarella, vaan punkeista tuli yleisesti vaarallisia.

Lillbroända-Annalan mukaan punkit ovat toki vaarallisia, mutta niihin kohdistuvat reaktiot ovat silti hämmentäviä.

– Usein kuulee puhuttavan, että punkit ovat ilkeitä meitä kohtaan. Harva eläin tappaa huvikseen, mutta me voimme tappaa punkkeja. Punkkeihin kohdistetaan sadismia. Niitä poltetaan elävältä, ja niistä irrotetaan osia.

Punkit kertovatkin paljon nykyihmisen luontosuhteesta. Ihminen haluaa kontrolloida elinympäristöään, ja rajanveto on tärkeää. Ihminen kokee, että kaupungin pitäisi olla punkkivapaa. Etenkin koti- tai mökkipiha koetaan alueiksi, jonne punkeilla ei ole asiaa.

– Punkkien ajatellaan vaanivan ja saalistavan ihmisiä. Sekin pelottaa, kun ne ovat äänettömiä ja ennen verellä täyttymistä lähes näkymättömiä. Kärpäset, hyttyset ja mehiläiset kuulemme, Lillbroända-Annala tiivistää.

Hänen mukaansa suomalaiset tuntuvat vieraantuneen luonnosta. Helposti unohdetaan, että monet pikkuhyönteiset ovat hyödyllisiä. Ne syövät tuholaisia ja toimivat lintujen ravintona.

– Demonisointilinja näkyy susikeskustelussakin, ja puhutaanhan myös esimerkiksi citykaneista, joiden lisääntyminen koetaan ongelmaksi.

Uhkana nähdään myös peurat. Lillbroända-Annala muistuttaa, että niilläkin on oikeus liikkua. Eläimet joutuvat jo nyt monin paikoin väistymään ihmisten tieltä.

– Hyvä esimerkki tästä ovat moottoriteille rakennetut aidat ja ylikulkusillat eläimille. Niitä rakennettaessa on ajateltu ennen kaikkea ihmistä, jota pitää suojella luonnonvaraisten eläinten kohdistamalta uhalta.

Suomalaisten punkkipelot ja punkkien ympärillä käyty keskustelu on Lillbroända-Annalan mukaan hämmästyttänyt myös kansainvälisiä kollegoja. Esimerkiksi norjalaiset tutkijat ovat asiasta aivan äimänä, koska Norjassa ei vastaavaa ilmene.

– Meidänkin pitäisi oppia elämään sovussa ja kunnioittamaan muita lajeja. Ymmärrän punkkien aiheuttaman terveysuhan, mutta ihminenhän on myös uhka eläimille.

Otto Latvakin korostaa, että puutiaiset ovat olleet keskuudessamme pitkään ja tulevat olemaan tulevaisuudessakin.

Varuillaan punkkien suhteen kannattaa olla ja tehdä punkkitarkastuksia, mutta ihmisten ei pidä niiden takia lopettaa luontoon menemistä.

– Enemmän pitäisi levittää informaatiota, joka lievittää hysteriaa, Latva muistuttaa.

2 064

Vuonna 2020 Suomessa todettiin 2 064 borrelialöydöstä.

Taudit

Borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus

Punkit voivat levittää useita tauteja, erityisesti borrelioosia tai puutiaisaivotulehdusta. Puutiaisaivotulehdukseen ei ole hoitoa, mutta siltä voi suojautua rokotteella.

Suomessa on viime aikoina todettu vuosittain 80–150 puutiaisaivotulehdustapausta.

Borrelioosi on puutiaisaivotulehdusta yleisempi. Siihen ei ole rokotetta. Vuonna 2020 Suomessa todettiin 2 064 borrelialöydöstä.

Suomessa riskialueilla keskimäärin 1–2 prosenttia punkeista kantaa puutiaisaivotulehdusta.

Suomessa borrelian esiintyvyys puutiaisissa on noin 20–25 prosentin välillä.

Lähteet: Punkkilive.fi, THL

Vaaralliset punkit erottaa paljain silmin

Punkkipelkoisia saattaa järkyttää tieto punkkilajien suuresta määrästä. Hämähäkkieläimiin kuuluvia punkkilajeja on maailmassa yli 54 000.

Turun yliopiston tutkija Jani Sormunen lohduttaa, että ihmisille riskejä aiheuttavia lajeja on vain muutama.

– Punkkien alle kuuluu heimo puutiaiset, jonka lajit ovat verta ravintonaan käyttäviä loiseläimiä. Puutiaisten heimon lajeja elää Suomessa nykytiedon mukaan kuusi. Näistä vain kaksi aiheuttaa ihmisille riskin eli puutiainen ja taigapunkki.

Näille lajeille kelpaa veriaterian lähteeksi lähes mikä tahansa lämminverinen eläin. Muut lajit ovat niin kutsuttuja pesäloisia. Niitä tavataan vain tietyillä isäntäeläimillä, eli ihmiset eivät niitä juuri kohtaa.

Sormusen mukaan suuri osa punkeista on niin pieniä, että niitä ei juuri paljain silmin näe. Ihmisten kannalta vaaralliset puutiaisten nymfit ja aikuiset ovat kuitenkin selkeästi paljain silmin nähtäviä. Niillä näkee myös imukärsän.

– Puutiaisten ohella ihmisten useimmiten näkemät punkit lienevät punaisia samettipunkkeja. Näiden osalta voisi sanoa, että jos punkki on kokonaan punainen, se ei ole vaarallinen.

Punkkeihin liittyy monenlaisia harhaluuloja ja väärinkäsityksiä. Sormusen mukaan hän on törmännyt useimmiten väärinkäsitykseen, että puutiaisaivokuumerokote eli niin kutsuttu punkkirokote suojaisi puutiaisilta ja borrelioosia aiheuttavilta bakteereilta. Näin ei kuitenkaan ole.

Ihmiset tuntuvat myös yhä yllättyvän siitä, että pienempikokoiset nymfit ovat vaarallisia tai ylipäänsä puutiaisia.

– Ihmisiin tauteja levittävät eniten juuri nymfit, koska ne ovat pienempikokoisina vaikeammin havaittavissa ja niitä on luonnossa enemmän kuin aikuisia.

Sormusen mukaan esimerkiksi koiranomistajilta kuulee usein, että nämä ovat tottuneet irrottamaan koiristaan isoja aikuisia puutiaisia tai jo paisuneita nymfejä.

– Herää kysymys, että kuinka monet nymfit ja noin millin pituiset toukat jäävät sitten huomaamatta.

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut