Miksi Espoon terveyspalvelut eivät toimi? Demarien sote-veteraani syyttää valtapuolue kokoomusta – "Olemme vuosien ajan ehdottaneet lisää rahaa"

Sairaanhoitajataustainen Johanna Värmälä on naimisissa sote-uudistuksen kanssa niin työssään kuin päättäjän tehtävissä.

– On hyvä toppuutella, että sotepalveluja oltaisiin keskittämässä, Johanna Värmälä (sd.) sanoo.

Palveluverkkokeskusteluun päästään kuitenkin toden teolla vasta ensi vuonna, hän myöntää. Värmälän mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden iso keskittäminen ei kuitenkaan edes onnistuisi lähivuosina, sillä sellaisia tiloja ei ole.

Ensi vuonna sote-palvelutoimintansa aloittavalle Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle pitää jäädä niin sanottujen sote-keskusten lisäksi myös hoitajavetoisia lähipalveluita, jotta erityisesti ikäihmiset saisivat hoidettua asioitaan helposti, hän näkee.

Värmälä on ollut mukana päättämässä Espoon terveyspalveluista kunnallispoliitikkona jo parinkymmenen vuoden ajan. Hän on aloittanut myös työn Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsenenä.

Espoonlahden terveysaseman peruskorjaaminen sotekeskuskonseptin mukaiseksi on lähtökuopissa. Värmälän mukaan terveysasema ei kuitenkaan tule täyttämään kaikkia sotekeskuksen vaatimuksia, sillä uusista suunnitelmista on karsittu suun terveydenhuollon palvelut.

– Onko Espoo luomassa omaa sotekeskusmallia? Värmälä kysyy.

– Olen huolissani. Ajatushan on ollut, että sotekeskusten rakentamisessa noudatetaan valtakunnallisia ohjeita.

Hammashoito suunnitellaan keskitettäväksi Kivenlahden terveysaseman kiinteistöön. Kivenlahtelaisten palvelut siirrettäisiin Espoonlahden terveysasemalle kesäkuussa 2024.

Sote-uudistuksen onnistumisen ydinkysymyksiä on se, kuinka saumattomaksi yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä onnistutaan saamaan, Värmälä näkee.

Hän uskoo yhteistyön helpottuvan, vaikka Uudellemaalle luotu Hus-yhtymää koskeva erillisratkaisu pitää erikoissairaanhoidon edelleen eri organisaatiossa.

– Ei riitä, että organisaatiouudistus tapahtuu, vaan on mietittävä käytännön työtä ja mahdollistettava työn kehittäminen. Työtä on myös kehitettävä, jotta saadaan kustannustehokkuutta.

Värmälä kannattaa hyvinvointialueille annettavaa verotusoikeutta, mutta niin, ettei kokonaisveroaste nouse.

Kustannustehokkuutta voitaisiin löytää muun muassa digipalveluista.

– On mietittävä kuka tekee ja mitä tekee. Lääkärien työtä helpottaa se, että lisätään hoitajia terveyspalveluihin. Tarvitsemme myös lisää lääkäreitä. Lisäksi tarvitsemme yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, Värmälä sanoo.

– Uudistus tulee parantamaan hoitoon pääsyä.

Oman haasteensa hyvinvointialueiden toimivuuteen tuo eri järjestelmien yhteensovittaminen.

– Ict-asiat tulevat olemaan pöydällä vuosia. Niihin palataan vielä moneen otteeseen. Myös palkkaharmonisaatio pitää hoitaa, tehtäväkohtaisesti korkeimman palkan mukaan.

Värmälä selvittelee sote-uudistuksen vaikutuksia myös työssään ammattiliitto JHL:n erityisasiantuntijana. Hänen työnkuvaansa yhteiskuntavaikuttamisen yksikössä kuuluvat tulevaisuuden kunta-asiat. Näitä ovat myös niin sanotut yhdyspinta-asiat, jotka vaativat yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen välillä.

Yhteistyötä vaaditaan esimerkiksi asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämissä sekä kouluilta saatavissa palveluissa.

– Kun soteuudistuksesta puhuttiin, meni jonkin aikaa, että tajuttiin, että tällä on iso vaikutus myös kuntiin.

– Hyvinvointialueella ja kuntien palveluissa on samat asiakkaat, Värmälä muistuttaa.

Espoon terveysasemilla on ollut Suomen suurimpien kaupunkien pisimmät jonot. Miksei esimerkiksi kiireetöntä hoitoa ole saatu kuntoon?

– On kohtuutonta, että asukkaat ovat joutuneet odottamaan hoitoon pääsyä niin pitkään. Kyllä niitä jonoja oli jo ennen koronaa, Värmälä vastaa.

– Olemme vuosien ajan ehdottaneet budjettiin lisää rahaa terveysasemapalveluihin. Esitykset eivät vaan ole edenneet ja samaan aikaan asiakkaiden määrä on kasvanut ja vaivat monipuolistuneet. Ikäihmisten asiat vaativat aikaa.

Onnistumisenaan Värmälä pitää muun muassa lastenpsykiatrisen yksikön perustamista. Hän kertoo olleensa mukana ajamassa tätä Espoon kaupungin ja Husin yhteistyössä tekemää yksikköä aiemmin väliinputoajiin kuuluneille mielenterveyspulmista kärsiville lapsille.

Viime syksynä yksikkö ei ole kuitenkaan enää voinut ottaa uusia asiakkaita henkilökuntapulan vuoksi.

– En tiedä, mitä on päässyt tapahtumaan, kun yksikkö pyöri hyvin vuosia. Olen niin surullinen, että näin on päässyt käymään.

Värmälä on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja työskennellyt hoitoalalla niin julkisella kuin yksityiselläkin. Hän joutui kuitenkin luopumaan kentällä tehtävästä työstä käsiin tulleiden iho-ongelmien vuoksi.

Viime kesänä hän sai käsiinsä hallintotieteiden maisterin paperit.

– Tein sen, koska minua kiinnostavat organisaatioasiat ja hallintoasiat. Kun on toiminut kuntapolitiikassa 20 vuotta, monet asiat ovat tulleet tutuiksi ja opintoihin oli helppo lähteä.

Johanna Värmälä

Espoon kaupunginvaltuutettu vuodesta 2001.

Espoon hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan 2. varapuheenjohtaja.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja aluehallituksen varajäsen vuodesta 2022.

Syntyperäinen espoolainen.

Asuu perheineen lapsuudenkodissaan Suur-Espoonlahden alueella.

Kahden lapsen äiti.

Harrastaa lenkkeilyä ja ulkoilua.

Koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri (HTM) ja sairaanhoitaja (YAMK).

Työskentelee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:ssä erityisasiantuntijana.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut