Ukrainalaiset puolustavat kotimaataan ilmatorjuntajärjestelmillä, jollaisia on esillä myös It-museossa.
Ilmatorjuntamuseossa Hyrylässä on useita asejärjestelmiä, jollaisia on tänäkin päivänä käytössä Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan.
– Vaikka kysymyksessä on museo, se ei tarkoita sitä, että meillä olisi esillä vain vanhaa kalustoa, It-museon johtaja Esa Kelloniemi toteaa.
Hallin nurkassa seisoo järeä venäläisvalmisteinen keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Buk M1, jonka koosta saa käsityksen vasta, kun seisoo sen vieressä kosketusetäisyydellä.
– Muun muassa tällaisilla Ukraina suojelee ilmatilaansa, mutta järjestelmä on kiinnostava myös siksi, että näitä on koko maailmassa esillä vain meillä ja joidenkin tietojen mukaan yhdessä georgialaisessa museossa.
Heinäkuussa 2014 Buk-ilmatorjuntaohjuksella pudotettiin Malaysia Airlines -yhtiön lento MH17 alueella, missä tänä keväänä on käyty rajuja taisteluita. Ohjus laukaistiin Itä-Ukrainan kapinallisalueelta ohjuksella, joka kuului Venäjän asevoimille.
Kun Ukraina vuonna 1991 julistautui itsenäiseksi ja Neuvostoliitto hajosi, Ukrainan käsiin jäi runsaasti maassa valmistettua tai käytössä ollutta sotakalustoa.
– Ukrainassa oli vahva sotateollisuus jo Neuvostoliiton aikana, mutta Venäjään verrattuna sen kalusto on vanhempaa, joskin tilanne on tasoittunut kalustoavun myötä.
Apuun sisältyy USA:n huipputehokas, olalta laukaistava lyhyen kantaman Stinger-ilmatorjuntaohjus, jollainen It-museossakin on.
– Ukrainalla on monia erilaisia ilmatorjuntajärjestelmiä, joita se osaa tehokkaasti käyttää. Venäjä taas on hyödyntänyt ilmavoimiaan vähän.
Venäjä käyttää enemmän kauaskantoisia asejärjestelmiä: ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja tykistörakettiaseita. Viimeisempien tietojen mukaan käytössä on ollut myös toistakymmentä hypernopeaa ohjusta.
– Mitä ilmeisimmin ratkaisut ovat seurausta Ukrainan vahvasta ilmatorjunnasta.
Venäjä on kärsinyt Ukrainassa raskaita tappioita ja erityisen vaisua on ollut juuri sen ilmasota, vaikka etukäteen arvioituna maan ylivoima oli musertava.
It-museolla on muutakin asekalustoa, jollaista sodassa on käytössä: esimerkiksi keskimatkan kantaman järjestelmä S-125 Petshora, lyhyen kantaman kannettava järjestelmä Igla ja 23 millin ilmatorjuntakanuuna – nimiä, jotka ovat suurelle yleisölle kuin hepreaa, mutta paikan päällä Ilmatorjuntamuseossa... siellä ne konkretisoituvat.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Keski-Uusimaa-lehdessä.