Tämän takia Venäjä ei ole onnistunut Suomeen kohdistuvissa Nato-kampanjoissa – tutkija teki analyysin L-U:lle

Kun suurempia jakolinjoja tai mielipide-eroja ei Suomessa Nato-jäsenyyden suhteen ole, vaikuttamisyrityksille ei yksinkertaisesti jää tilaa, sanoo Teija Tiilikainen.

Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen määrittelee hybridiuhan epätavalliseksi vieraan valtion vaikuttamisyritykseksi. Hän sanoo, että sosiaalista mediaa käytetään paljon keskustelujen ohjaamiseen ja vastakkainasettelujen rakentamiseen.

– Jos yhteiskuntaan halutaan kylvää levottomuutta, sosiaalista mediaa on helppo käyttää hyväksi organisoimalla vaikkapa juuri jokin mielenosoitus, jonka avulla saadaan tekaistulla syyllä paljon ihmisiä liikkeelle. Sosiaalisen median kautta ihmisiä saadaan kannustettua mukaan erilaisiin toimiin ilman, että he itse edes ymmärtävät olevansa osa jotain muualta ohjattua operaatiota, Tiilikainen sanoo Länsi-Uusimaa-lehden haastattelussa.

Hybridivaikuttaminen on kustannustehokas väline, joka ei vaadi suuria rahoja tai armeijoita. Myös Suomeen on viime vuosina kohdistettu useita hybridiuhkaoperaatioita. Esimerkiksi kyberiskuja on Tiilikaisen mukaan ollut jo pidemmän aikaa ja lisääntyvissä määrin.

– Kyberiskut ovat kohdistuneet hyvin erilaisiin eri alojen tietojärjestelmiin. Lisäksi meillä oli muutama vuosi sitten rajan avaaminen laittomalle maahanmuutolle. Täällä on ollut myös tavaton määrä erilaisia disinformaatiokampanjoita, joissa jaetaan väärää tietoa ja harhaanjohtamisia härnäämismielessä. Ja jos ajattelee vaikka tätä vuosia Venäjällä jatkunutta kampanjaa, jossa on korostettu sitä, kuinka Suomen Nato-jäsenyys johtaa vastatoimiin ja rangaistuksiin. Tokihan se on mielipidevaikuttamista, jolla pyritään ohjaamaan toisen valtion päätöksentekoa ja kansalaismielipidettä.

Tiilikainen kuitenkin sanoo, ettei Suomen Nato-prosessin käynnistymisen jälkeen ole havaittu isompia hybridiuhkia.

– Vaikuttaminen on hankalaa, koska Suomessa ollaan Nato-kysymyksessä niin valtavan yhtenäisiä. Kun suurempia jakolinjoja tai mielipide-eroja ei ole, vaikuttamisyrityksille ei yksinkertaisesti ole tilaa.

Tiilikainen huomauttaa, että hybridiuhkiin on suhtauduttava terveellä maalaisjärjellä ja niin, ettei sellaisia näe ihan joka puolella.

– On kuitenkin ymmärrettävä, että Suomen avointa yhteiskuntaa ja sananvapautta käytetään myös vihamielisiin tarkoituksiin.

Tiilikainen sanoo, että medialukutaito ja mediakriittisyys ovat tärkeitä kansalaistaitoja. On hyvä oppia tunnistamaan se, ettei kaikki tieto ole välttämättä totta ja että tiedolla voi olla myös arveluttavia tarkoitusperiä.

Tämä juttu on osa Teija Tiilikaisen haastattelua, joka on julkaistu kokonaisuudessaan aiemmin Länsi-Uusimaa-lehdessä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut