Heimo Välinen tuli kauppiaaksi Soukkaan laman iskiessä 1991 ja teki kovan uran. Menestyksen myötä hän on voinut jakaa apua myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.
Vuonna 1991 Suomi eli rajua murrosaikaa. Lihavat vuodet olivat takana ja maa syöksyi kohti lamaa, josta osa kansasta kärsisi vuosikymmeniä.
Samana vuonna Helsingin Etelä-Haagassa ja Pasilassa K-kauppiasuraa tehnyt Heimo Välinen teki ratkaisun, joka tulisi määrittämään hänen elämäänsä pitkälle 2020-luvulle.
Välinen aloitti K-kauppiaana Espoon Soukassa, jossa hänen onnistui lamasta huolimatta kaksinkertaistaa K-Soukkarin liikevaihto parissa vuodessa. Sittemmin ura jatkui 1993 aloittaneessa kauppakeskus Lippulaivan K-supermarket Seilorissa yli 24 vuotta ja sen jälkeen kauppakeskus Pikkulaivassa 2017–2022.
Välisen mukaan ensimmäisen kaupan avaaminen 1979 oli suuri tapahtuma, mutta muutkin kauppiasvaihdot ovat jääneet mieleen.
– Jään historiaan kauppiaana, joka on toiminut kahdessa kauppakeskuksessa alusta loppuun.
Mikä on ollut talousneuvoksen, 71, menestyksen salaisuus?
Vaikka kaupan ala on muuttunut huimasti, tärkeimmät voimavarat ovat yhä osaava henkilökunta sekä oman osaamisen päivittäminen.
– Pienessä kaupassa hommaa pystyi johtamaan lattiatasolta ja henkilökunta oli kuin perheenjäseniä. Kun henkilöstön osaamistarpeet ja työtehtävät muuttuvat, pitää kauppiaan olla valmis kouluttamaan heitä ja samalla täydentämään osaamistaan.
Nykyisin työntekijät kokevat tärkeänä, että heidän työllään on merkitystä ja heidän osaamistaan arvostetaan. Työnantajalta edellytetään myös monimuotoisuuden arvostamista.
Osaaville alaisille uskaltaa delegoida tehtäviä, mutta johtajan on silti huolehdittava esimerkiksi kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Suurin osa palvelemistani espoolaisista on muualla syntyneitä.
– Vaikka karsitaan turhat väliportaat pois, tarvitsevat myös itseohjautuvat ja tiimeissä työskentelevät henkilöt rakentavaa, tasapuolista ja innostavaa johtajaa.
Onnistumisesta kertoo, että uskollisimmat työntekijät olivat hänellä töissä yli 30 vuotta ja monet 10–20 vuotta.
Viime kädessä kauppiaan henkilökohtaiset ratkaisut ja yksilöllinen toiminta varmistavat sen, että asiakkaat valitsevat juuri hänen myymälänsä. K-kauppiaana voi pärjätä hyvinkin erilaisilla taustoilla, kunhan on laajaa näkemystä liike-elämän eri osa-alueilta.
– Toisin kun yleisesti luullaan, aiempi kokemus ruokakaupasta ei ole välttämätöntä, vaikka siitä on selkeästi etua. Ammattitaitoon liittyvät tekijät ovat aina opittavissa, kunhan henkilökohtaiset ominaisuudet ja aiempi kokemus ovat oikeita.
– Onnistumista edistää suuresti, jos ihmisten kanssa toimiminen on aloittavalle kauppiaalle luontevaa ja mieluisaa..
Kauppiaaksi Ruokakeskon liikepaikoille pääsee vain käymällä kauppiasvalmennuksen.
– Se koostuu verkko-opinnoista, ohjatusta kauppiastyön harjoittelusta sekä alueellisista ja valtakunnallisista lähijaksoista. Jatkuvasti rullaavan kauppiasvalmennuksen voi aloittaa haluamanaan ajankohtana ja sen kesto on määriteltävissä tarkoituksenmukaiseksi.
Eräs Espoossakin vaikuttanut lauluntekijä on todennut, että kyläkauppias tuntee ”ihmismielen sielunmaiseman”.
Välinen on saanut todistaa espoolaisuuden muutosta tutustuen kymmeniin tuhansiin asukkaisiin. Parhaiten hän tuntee Espoonlahden.
– Espoolaiset ovat THL:n tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun onnellisimpia ihmisiä. Runsas rakentaminen on muokannut espoonlahtelaista sielunmaisemaa. Suurin osa espoolaisista, joita olen palvellut, on muualla syntyneitä.
Helsinkiläisiin verrattuna Espooseen muuttaneet arvostavat rauhallista ja turvallista ympäristöä, luonnonläheisyyttä ja merta.
Espoo on perinteisesti houkutellut hyvätuloisia veronmaksajia, mutta nyt Välinen on pannut merkille, että korkeat asuntohinnat ajavat ihmisiä kehyskuntiin.
– Espoolaiset kotiutuvat nopeasti, Välinen tietää.
Nestorikauppias on nähnyt myös Espoon nurjan puolen. Espoonlahden seurakunnassa hänet tunnetaan aktiivisena ruuan lahjoittajana 20 vuoden ajalta.
– Viime vuosina ruokaa on jaettu noin 20 000 kassillista.
Kauppiasuran jälkeen Välinen on tehnyt rohkean ratkaisun. Hän rakennuttaa Kivenlahteen jättimäistä urheilua, kulttuuria ja tapahtumia yhdistävää hybridiareenaa. Työtä motivoi halu tukea etenkin lasten ja nuorten liikuntaa.
Myös erilaisten erityisryhmien elämänlaadun parantaminen on Väliselle tärkeää.
Itse kunkin on hyvä huolehtia terveydestään.
– Uskon että myös yritykset, yhteisöt, erilaiset yhteiskunnalliset instituutiot sekä tietysti liikunta- ja urheiluseurat ovat entistäkin aktiivisempia terveysliikunnan kuluttajia ja tarvitsevat muunneltavia ja moderneja tiloja, Välinen sanoo.