Joukko Espoon kaupunginvaltuutettuja haluaa selvittää, voisiko kiistellyn ja vuosia tyhjillään seisoneen kaupungintalon sittenkin remontoida ja hyödyntää Espoolaisten talona.
Toukokuun 16. päivä jätetyn aloitteen ensimmäiset allekirjoittajat ovat Jouni Särkijärvi (kok.), Hannele Kerola (sd.) ja Johanna Karimäki (vihr.).
Heidän lisäkseen aloitteen on allekirjoittanut 21 valtuutettua, jotka edustavat kaikkia valtuuston puolueita keskustaa ja Liike Nytiä lukuun ottamatta.
Aloitteessa halutaan selvittää, paljonko edullisemmaksi tulisi sijoittaa Espoolaisten talo kaupungintaloon sen sijaan että rakennetaan uudisrakennus.
Espoolaisten talo on suunnitteluasteella oleva hanke, johon on kaavailtu muun muassa kaupungin virastotiloja, palvelutoria sekä kaupallisia palveluja.
1970-luvulla rakennetun kaupungintalon säilyttämistä perustellaan valtuustoaloitteessa muun muassa ilmastonmuutoksen ehkäisyllä.
"Ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta rakennusten purkaminen on aina ylimääräinen rasite, koska rakennuksen elinkaaren ajalle lasketusta hiilijalanjäljestä aikaistuu siinä merkittävä osa", aloitteessa todetaan. Edelleen aloitteessa mainitaan, että kaupungintalo "on teknisesti hyvässä kunnossa ja tarvitsee vain ikäänsä perustuvaa korjaamista".
Kaupungintalo on Espoon politiikan kestoaihe, jonka purkamisesta on väännetty ja taisteltu yli 10 vuotta.
Nyt rakennus olisi kuitenkin mahdollista purkaa, sillä korkein hallinto-oikeus hylkäsi hiljattain viimeisimmän kaupungintaloa koskevan valituksen. Valituksen oli tehnyt vuosia kaupungintalon purkamista vastaan taistellut Pro Espoo -yhdistys.
Espoon kaupungin projektinjohtaja Mikko Kivinen arvioi, että rakennuksen purkaminen toteutuu tämän vuoden aikana. Sitä ennen on muun muassa selvitettävä kaupungintaloa koskevan ely-keskuksen valitusprosessin ajaksi asettaman vaarantamiskiellon kumoaminen.
Voiko valtuustoaloite vielä vaikuttaa kaupungintalon purkamiseen?
– Todennäköisesti ei. Kaikki purkuun liittyvät päätökset on tehty ja niihin liittyvät valitukset on käsitelty, Kivinen sanoo Länsiväylälle.
Samoilla linjoilla on Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Henna Partanen (vihr.).
– Valtuustoaloite ei yleensä johda suoraan toimenpiteisiin. Viranhaltijat laativat aloitteeseen vastauksen. Tässä tapauksessa on mahdollista, että vastauksen saamiseen mennessä talo on jo ehditty purkaa.
Partanen toivoo, että pitkä ja koko Espoon keskuksen kehittämistä hidastanut prosessi saataisiin vihdoin päätökseen.
– Arkkitehtinä ymmärrän kaupungintalon arvon ja olisin itsekin aikoinaan halunnut säilyttää sen. Valtuuston enemmistö on kuitenkin aikoinaan päättänyt, ettei rakennusta suojella. Kun päätös on tehty, pitää osata hävitä ja tyytyä siihen, Partanen sanoo.
Lue myös: