Helatorstaina 50 vuotta sitten Kytäjän kartanon mailla tapahtui kolmoissurma, joka järkytti suomalaisia.
Kartanon isäntä Kai Vähäkallio surmasi kolme maillaan yöpynyttä telttailijaa. Nuorin ammutuista pojista, Kai, oli vasta 14-vuotias, Esa 17-vuotias ja Veijo 18-vuotias kuollessaan.
Päivystävässä yövuorossa oli tuolloin konstaapeli Risto Rantala, joka asuu eläkeläisenä edelleen Hyvinkäällä. Tapaus on uran mieleenpainuvimpia.
Aamuposti vieraili paikalla Rantalan kanssa. Kaalimaannokka oli yhtä hyinen kuin surmakeväänä.
Lämpöä oli silloinkin vain viitisen astetta. Nuoret olivat tulleet paikalle mopoilla ja pystyttäneet soputeltan.
Yöllä 1972 oli näkynyt nuotion loimu yli järvenselän kartanolle, jolloin kartanon isännällä pimahti. Mies lähti kulkemaan rantaa pitkin jalkaisin ase mukanaan poikien teltalle.
Nuori tyttö oli myös ollut teltalla, mutta ei ollut jäänyt yöksi. Hän riensi seuraavana aamuna Kytäjän kaupalle kertomaan, että telttailijoille oli jotain tapahtunut. Kauppias soitti poliisille.
– Kun partio tuli, otimme tytön mukaan oppaaksi, Rantala kertoo Aamuposti-lehdelle.
Se oli Kai Vähäkallio.
– Peltotie meni silloin Kaalimaannokkaan. Nähtiin teltta ja tehtiin suunnitelma, että tyttö jää toisen konstaapelin kanssa auton luo. Taktiikka oli hallussa. Merkittiin tikuilla reitti, jota kuljimme. Käveltiin sitä, eikä muualle teltan aukolta. Nostettiin pressu. Siinä kaikki olivat siten, ettei kasvoja näkynyt. Kumarruin yhden yläpuolelle. Heti korvan alapuolella oli reikä, mistä oli valunut hiukan verta. Tunnustelin. Kukaan ei ollut enää elossa, Rantala huokaa.
– Peräännymme teltasta ja jätimme kaiken siten, ettei mitään muutettu. Palasimme omia jälkiämme auton luo. Poliisiradiolla saatiin yhteys poliisiasemalle. Kerroin, että tarvittaisiin isompaa tutkintaa, ja tekniikkaa paikalle.
Rikostutkinnan päävastuu oli Keskusrikospoliisilla, joka eristi tapahtumapaikan nopeasti.
Rantala kertoo ihailleensa, miten osaavasti tekniikan tutkijat tekivät työnsä. Se oli millimetrin tarkkaa.
Rantala oli paikalla, kun iso mies käveli kumisaappaat jalassa rantaa pitkin tutkintapaikalle.
Se oli Kai Vähäkallio joka sanoi vihaisella äänellä, ”Mitäs täällä on tapahtunut” ja oli kuin myrskyn merkki.
– Ei kukaan osannut siinä vaiheessa yhdistää, että hän oli itse tekijä.
Ainakin 70 poliisia valjastettiin paikalle asukkaita kuulustelemaan ja mukana olivat myös Hyvinkään urheilusukeltajat, jotka etsivät järven pohjasta murha-asetta.
Vähäkallio oli aiemminkin hätyytellyt retkeilijöitä pois luvattomilta leiriytymispaikoilta.
Tiedettiin, että Vähäkalliolla oli asekaappi täynnä aseita. Ne tuotiin poliisiasemalle ja tutkittiin perusteellisesti.
Ei kestänyt kuin muutaman päivän, kun Vähäkallio pidätettiin ja hän tunnusti tapahtuman.
Pojat oli ammuttu Vähäkallion omistamalla Colt 357 Magnum -aseella.
Kai Vähäkallio sai tuomion kolmesta taposta, ei murhista, kuten syyte alunperin kuului. Hyvinkään kihlakunnanoikeus tuomitsi hänet 15 vuodeksi vankeuteen, mutta korkein oikeus lyhensi sen 12 vuoteen. Hyvin käyttäytyneenä hänen ei tarvinnut suorittaa vankeudesta kuin puolet, ja pääsi vapaaksi toukokuussa 1978.
Vähäkallio ampui itsensä Kytäjän kartanossa 20. heinäkuuta vuonna 1979.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Aamupostissa.