Timo Soini: Tämä käänsi suomalaiset Naton kannattajiksi – "Korvien välissä tapahtui vallankumous"

Timo Soini sanoo, että Venäjän ukrainalaisiin naisiin ja lapsiin kohdistamat raakuudet olivat merkittävä tekijä, kun suomalaisten enemmistö kääntyi Naton kannalle. 60 vuotta täyttävä Soini elättelee vielä paluuta politiikkaan. Eurovaalit kiinnostaisivat.

Anneli Tuominen-Halomo

Iltayöstä puhelimeeni on kilahtanut viesti: Timo Soini haluaa siirtää sovittua tapaamista puolella tunnilla, sillä hän antaa aamulla haastattelun lontoolaiselle radiolle Suomen Nato-jäsenyydestä. Kotimaan politiikan jättäneen Soinin mielipide kiinnostaa edelleen.

Vuosina 2015–2019 ulkoministerinä toiminut Soini on seurannut viime viikkojen Nato-keskustelua tarkkaan.

– Niin monien takki on kääntynyt, että ketään ei voi syyttää takinkäännöstä, Soini sanoo Länsiväylän haastattelussa ja hörähtää nauramaan.

Ulkoministerivuosiaan Soini luonnehtii elämänsä parhaaksi työkeikaksi. Se oli pitkän uran huippu.

– Mikään ei mene lähellekään sitä hommaa. Siinä pääsi tiedon lähteille, näkemään ja kokemaan.

Sinä aamuna, kun Venäjän hyökkäys oli alkanut ja uutisissa Niinistö ja poliitikot kommentoivat asiaa, Soini sanoo ajatelleensa, että ”onneksi en ole tuolla”. Parin tunnin päästä ajatus muuttui muotoon ”miksen ole tuolla” ja vielä samana iltapäivänä ”minun pitäisi olla tuolla”.

Soini sanoo, että ulkoministerinä häneltä tivattiin tuon tuosta, että et kai ole hivuttamassa Suomea salaa Natoon.

Soini sanoo olleensa Nato-jäsenyyden kannalla jo aiemmin. Julkisuuteen hän ei sitä lausunut kuitenkaan ennen huhtikuuta.

Nyt hän sanoo seuranneensa hiukan hämmentyneenäkin, miten rivakasti Suomi on Natoon hakeutunut – ja Ruotsi Suomen vanavedessä.

– Nyt kaikki, kokoomuksesta kommunisteihin, äänestivät Nato-jäsenyyden puolesta. Käytännössä eduskunta ei ole ollut mistään asiasta näin yksimielinen.

Soini näkee, että Venäjän hyökkäyksen myötä suomalaisten korvien välissä tapahtui vallankumous. Ukrainalaisten naisten ja lasten kohtalo ja Butshan teurastus olivat liikaa.

Nato-jäsenyyden hakeminen on Soinin mielestä oikea päätös, mutta sitä me emme tiedä, mitä se tuo tullessaan. Pohdittavaa on vielä paljon, esimerkiksi siinä, mitä tapahtuu suomalaiselle asevelvollisuusjärjestelmälle.

– Ei me olla mihinkään pyhäkouluporukkaan menossa. Peli alkoi Turkin osalta heti, hän huomauttaa.

– Suomessa asiat hoidetaan asioina. Se on hieno tapa toimia sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Ei meillä poliitikot tietoisesti valehtele.

Soinilta on aamun radiohaastattelussa kysytty, pelkäävätkö suomalaiset ja pelkäävätkö he siirtymäaikaa. Vastaus on ”ei”, mutta Soini arvioi, että jonkinlainen reaktio naapurista tulee.

Yksi sodan valitettava seuraus on ollut Soinin mukaan se, että Venäjä on jäädyttänyt yhteistyön Arktisessa neuvostossa. Neuvoston tehtävänä on edistää arktisten valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteistyötä erityisesti ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen kysymyksissä.

– Meriturvallisuudesta, mustasta hiilestä, meren muoveista tai jäämeren reiteistä ei ole puhuttu viime aikoina sanaakaan. Se on jumalaton vahinko.

Arktisen neuvoston jäsenmaita ovat pohjoismaiden lisäksi Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä.

Soinia surettaa myös se sodan seuraus, joka ei vielä kokonaisuudessaan näy: hinnat nousevat syksyllä paljon.

– Miten ihmiset pärjäävät, kun hinnat nousevat entisestään? Sähköä ja bensiiniä on kuitenkin pakko käyttää.

Soini jäi ministeriauton takapenkiltä eläkkeelle. Hän ei halua käyttää titteliä ”entinen poliitikko” tai ”ex-ministeri”. Hän on nyt politiikan asiantuntija. Politiikkaa hän kuvaa kovaksi mutta kiehtovaksi alaksi.

Soinin poliittinen ura Suomen maaseudun puolueesta Perussuomalaisten kautta Siniseen tulevaisuuteen on ollut pitkä. Muutama kuukausi sitten Soini erotettiin Espoon Sinisistä, mutta hän on edelleen puolueen rivijäsen, tosin puolue on muuttanut nimensä Korjausliikkeeksi.

– Potkut olivat laittomat, Soini täsmentää.

Soini myöntää, että veri vetää takaisin politiikkaan – ei enää kuntavaaleihin eikä eduskuntavaaleihin, mutta Europarlamenttivaaleihin osallistumisen mahdollisuutta hän ei ole sulkenut pois.

– Politiikasta ei ole ollut helppo irrottautua, olihan minulla eduskunnan kulkukortti taskussa yli 20 vuotta. Mutta politiikan ulkopuolellakin on elämää.

Politiikalta vapautunutta aikaa Soini käyttää muun muassa Alfa-TV:llä ohjelmassa, jossa hän keskustelee kiinnostavien ihmisten kanssa. Toinen tuore pesti on Ylen aamun Jälkiviisaat-paneelissa ajankohtaisten asioiden kommentaattorina. Kolmas elämän tukijalka ovat puhujamatkat ympäri Eurooppaa.

Kuka?

Timo Soini

Timo Soini on syntynyt Raumalla 30. toukokuuta 1962 Raumalla. Täyttää 60 vuotta 30. toukokuuta.

Soini jäi pois perussuomalaisten johdosta vuonna 2017. Samana vuonna hän siirtyi perussuomalaisista irronneeseen Sininen tulevaisuus -puolueeseen.

Hän jatkoi ulkoministerinä vaalikauden loppuun, mutta ei ollut enää 2019 eduskuntavaaleissa ehdolla.

Ministerivuosien jälkeen kirjoja on syntynyt jo kaksi: Populismi (Pole-Kuntatieto, 2019) ja Yhden miehen enemmistö (Otava 2021).

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut