Helsingin ja Turun välisen uuden junayhteyden suunnitteluun liittyvät arkeologiset koekaivaukset alkavat kesän aikana.
Kaivaukset tekee Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut kevään ja kesän aikana. Tarkoituksena on selvittää, arkeologisten muinaisjäännöskohteiden laajuus ja säilyneisyys, selviää Turun Tunnin Junan tiedotteesta.
Kaivauksia Espoon, Salon, Vihdin, Kaarinan ja Paimion kuntien pelloilla ja metsissä. Metsäkohteiden työt tehdään kesän aikana ja peltokohteiden työt valmistuvat lokakuun loppuun mennessä.
Tunnin junan ratalinjan alueella on tehty arkeologinen arkisto- ja karttaselvitys vuonna 2010 sekä maastoinventointeja vuosina 2017–2020.
Selvitysten mukaan ratalinjalla tai sen välittömässä läheisyydessä, noin 50 metriä leveässä käytävässä, sijaitsee yhteensä 20 kiinteää muinaisjäännöstä ja kolme kulttuuriperintökohdetta.
Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muinaismuistolain perusteella. Kulttuuriperintökohteella tarkoitetaan kohdetta, jonka säilyttäminen on perusteltua sen historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintöarvojen takia. Kulttuuriperintökohteet ajoittuvat yleensä 1800–1900-luvuille.
– Kaivauksissa arkeologinen kohde tai sen osa tutkitaan järjestelmällisesti tekemällä koekuoppia ja -ojia. Tehdyt havainnot, rakenteet ja löydöt dokumentoidaan tarkasti jatkotutkimuksia silmällä pitäen, kertoo projektipäällikkö Vesa Laulumaa Museoviraston Arkeologisista kenttäpalveluista.
– On tärkeää, että arkeologiset kohteet selvitetään perusteellisesti suunnittelun yhteydessä. Maanomistajille tiedotetaan kaivausten aloittamisesta ja sisällöstä vielä henkilökohtaisesti kotiin lähetettävällä kirjeellä, kertoo Turun Tunnin Juna Oy:n projektijohtaja Annika Salokangas.
Koekaivausten jälkeen jälkityö- ja raportointivaihe kestää muutamia kuukausia. Päätökset varsinaisista tutkimuskaivauksista tehdään, kun ratasuunnitelmat ovat valmiit ja radan toteuttamisesta on tehty investointipäätös.