Etlan johtaja varoittaa: "Yleinen palkkaratkaisu olisi virhe Suomelle" – Aki Kangasharjun mukaan oli hyvä, että kunta-alan sopu kaatui

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että kunta-alalle äskettäin ehdotetun palkkaratkaisun kariutuminen oli tervetullut uutinen Suomen kansantalouden kannalta.

Yleistä linjaa korkeampi monivuotinen palkkaohjelma olisi nostanut satojen tuhansien kunta-alan työntekijöiden ansioita merkittävästi enemmän kuin teollisuuden työntekijöiden. Ehdotus kaatui hoitajajärjestöjen irtisanouduttua siitä.

– Yleinen palkkaratkaisu olisi ollut virhe. Mikäli sellainen (myöhemmin) syntyisi, se voisi johtaa samaan tilanteeseen kuin 2007, jolloin sairaanhoitajille luvatut isot korotukset levisivät muille aloille ja johtivat osaltaan Suomen kilpailukyvyn rapautumiseen, Kangasharju sanoo Länsiväylän haastattelussa.

Palkkaohjelman kaaduttua työmarkkinoilla on ajauduttu pahaan juntturaan. Hoitajat uhkaavat joukkoirtisanoutumisella ja ovat suivaantuneet muille kovia korotusvaatimuksia esittäneille liitoille. Työnantajapuolella Kuntatyönantajat on puolestaan riitautunut paikallisen työnantajan kanssa Hämeessä.

Jos Kangasharju pääsisi ratkomaan riitaa, olisi paketissa johtamisjärjestelmien uudistamista sekä paikallista sopimista.

– Paikallisesti sopimalla palkankorotukset voitaisiin suunnata niille aloille, joilla palkkakehitys on jäänyt jälkeen. Lisäksi tarvittaisiin rohkea johtamisjärjestelmän uudistus, joka sisältäisi konkreettisia toimia, joilla alojen työssä viihtyminen paranisi, Kangasharju sanoo painottaen konkretian tarvetta.

– Pelkkä ohjelmakirjaus ei riitä.

Kangasharju myöntää, ettei työntekijäpuoli näitä näkemyksiä välttämättä allekirjoita. Tähän mennessä yleiset palkankorotukset ovat olleet patenttiratkaisu.

– Nyt kun inflaatio nostaa hintoja, kasvavat vaatimukset yleisiin palkankorotuksiin entisestään, Kangasharju myöntää.

Kangasharjun näkemys on, että julkisen alan palkat eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti jääneet muista jälkeen, kun niitä verrataan yksityiseen puoleen.

– Esimerkiksi julkisen alan siivoojilla on sama palkkataso kuin yksityisellä.

Etlan toimitusjohtajana Kangasharju kantaa huolta palkkaratkaisujen vaikutuksesta inflaatioon.

Mikäli työmarkkinoilla syntyy syksyllä kovia korotuksia, voi se ruokkia historiallisen kovaksi jo kiihtynyttä hintojen nousua.

Tällöin puhutaan niin kutsutusta palkkainflaatiosta, joka tarkoittaa, että kohonneiden palkkojen kustannukset siirretään tuotteiden hintoihin. Se taas voisi tyrehdyttää maan teollisuuden kilpailukyvyn pitkällä aikavälillä.

Toistaiseksi kyse on vasta uhkasta.

– Esimerkiksi Saksassa palkkaratkaisut näyttävät maltillisilta, Kangasharju ottaa esimerkin Euroopasta.

Kangasharjun mukaan Suomessa tänä keväänä liki 6 prosentin nousuun äitynyt inflaatio tulee väistämättä syömään palkansaajien ostovoimaa. Se tarkoittaa työntekijöiden suhteellista köyhtymistä.

Kangasharju uskoo, että kova inflaatio jää kuitenkin väliaikaiseksi.

– Kovin inflaatiopiikki on nyt lähellä. Alkusokki on ollut seurausta energian kallistumisesta, ja mikäli energian saannissa ei tule uutta sokkia, tasoittuu inflaatiokin.

Teknisesti inflaatiolukuihin alkaa vaikuttaa sekin, että vertailuvuonna 2021 hinnat alkoivat jo kohota.

– Silloin oli kyse koronakriisin jälkeisestä toipumisesta.

Eläkeläiset ovat palkansaajia hieman paremmassa tilanteessa, koska eläkeindeksin kehityksestä 80 prosenttia on sidottu yleiseen inflaatioon.

Vaikka tämän vuoden talous näyttää tavallisen kansalaisen kannalta vaikealta, valaa Kangasharju optimismia tulevaisuuteen. Suomessa työllisyystilanne on säilynyt hyvänä ja voi parantua entisestään, kun paljon ihmisiä työllistävät palvelualat piristyvät koronasulkujen päätyttyä. Ukrainan sodan Kangasharju uskoo rauhoittuvan ja muuttuvan jäätyneeksi konfliktiksi.

Asuntovelallisetkin voivat nukkua yönsä rauhassa, sillä useimmissa lainoissa käytetyt 12 kuukauden euribor-korot eivät ole nousemassa 1990-luvun huimiin lukuihin.

– Voidaan odottaa noin 2 prosentin korkotasoa tai ehkä pikemmin 1–2 prosentin.

Synkkiä pilviä luo edelleen Venäjän hyökkäys Ukrainaan, jonka Kangasharju uskoo muuttuvan jäätyneeksi konfliktiksi, sekä mahdollinen sodan aiheuttama ruokakriisi Lähi-idässä ja Afrikassa.

Kangasharju valittiin äskettäin vuoden tapiolalaiseksi. Valinnan teki Tapiolan rotaryklubi.

Kangasharju muutti Tapiolaan perheineen 2016 asuttuaan sitä ennen Laajalahdessa. Hän on katsellut Tapiolan kasvua tyytyväisenä.

– Muuttomme aikaan Tapiola oli karmeimmillaan, kun kaikki oli keskeneräistä. Nyt tätä voi katsoa ilolla. Tapiola on kasvun myötä saanut uuden elämän ja uuden alun.

– Mikäli uutta ei olisi alettu rakentaa, Tapiola olisi kuollut Matinkylän ja Sellon kehittyessä. Tästä olisi tullut ulkoilmamuseo.

Kangasharju on lähtöjään Pohjois-Pohjanmaalta Haapavedeltä.

– Suomen keskipisteen naapurista, hän sanoo.

Hänen perheeseen kuuluu Marinetta-vaimon lisäksi kaksi tytärtä. Lemmikkeinä on kaksi labradoodle-koiraa, jotka sopivat allergiaperheeseen.

– Muutimme Espooseen ensi kerran vuonna 2008 rouvan kotitaloon. Olemme asettuneet tänne, emmekä ole pois halunneet, sanoo Helsingissä aiemmin asunut ja Nordean pääekonomistina ennen nykyistä työtään toiminut Kangasharju.

Kangasharju aloittaa Länsiväylän kolumnistina.