Kaupungin suunnitelma järkyttää espoolaisia viherpeukaloita – "En jaksa enää tässä iässä aloittaa alusta", palstaviljelijä sanoo ja purskahtaa itkuun

 ”En jaksa enää tässä iässä aloittaa alusta”, sanoo 15 vuotta Koivu-Mankkaalla viljellyt tapiolalaiseläkeläinen.

Lähes sadan viljelijän viljelypalstat käännetään mustalle mullalle tämän kesän jälkeen Koivu-Mankkaalla.

Viljelijöitä vaaditaan tyhjentämään palstansa ja viljelyyn on tulossa vuoden tauko, koska alue on päätetty perusparantaa.

Koivu-Mankkaalla palstaa 15 vuotta viljellyt tapiolalaiseläkeläinen on järkyttynyt kaupungin suunnitelmista. Hänen mukaansa aluetta tulisi parantaa niin, että pääosa palstaviljelijöistä saisi jatkaa viljelyä omalla palstallaan keskeytyksettä.

Kaupunki päätti uudistaa koko alueen, koska osa palstoista jää Gräsanojan tulvien alle.

– Mä en jaksa enää tässä iässä (yli 70) aloittaa alusta. Pitäisi mennä polkupyörällä puutarhaliikkeeseen ja tuoda kaikki uudelleen, palstaviljelijä sanoo ja purskahtaa itkuun.

Rouva kertoo olleensa palstan vuoksi omavarainen muun muassa perunoiden, sipuleiden, nauriiden, lanttujen, marjojen ja marjamehujen suhteen.

– Olen ollut lapsuudesta asti maassa kiinni. Tulen tänne joka päivä huhtikuun alusta marraskuuhun. Tämä on kuin kesämökki ilman nukkumispaikkaa. Rakastan tätä. Mitä teen ensi kesänä?

Hän haluaa puhua asiasta anonyymisti, koska pelkää kritiikin pudottavan hänet tulevaisuuden palstajaon hännille, jos voimia uuden palstan perustamiseen sittenkin löytyisi.

Onko ihan välttämätöntä vetää kaikki sileäksi samalla rykäisyllä?

Myös palstaviljelijä Tapio Miettinen ihmettelee kaupungin intoa alueen täydelliseen uudistamiseen. Hän kertoo, että muutama vuosi sitten viljelijöiden olisi haluttu ottavan koko alueen hoidon itselleen.

– Miten on mahdollista, että muutama vuosi sitten kaupunki ei olisi halunnut pitää palstoja itsellään, koska siihen ei katsottu olevan varaa, ja nyt laitetaan miljoonia puutarhakaavasuunnitelmiin ja suurisuuntaisiin uudistuksiin, Miettinen pohtii.

Miettinen kritisoi myös sitä, ettei palstaviljelijöiden mielipidettä ja tahtotilaa selvitetty.

– Ylhäältä annettu torpparimeininki on palaamassa. Vuokralaisten kanssa ei edes keskustella. Onko ihan välttämätöntä vetää kaikki sileäksi samalla rykäisyllä? Emme itse näe tälle tarvetta.

Miettinen kuvailee kaupungin asennetta vihamieliseksi. Hänestä on älytöntä ajatella, että viljelijät, joista moni on eläkeläinen, repisivät marjapuskansa itse maasta ja kuljettaisivat pyörällä Ämmässuolle.

Miettinen on viljellyt Koivu-Mankkaalla noin kymmenen vuoden ajan, ja kertoo hyödyntävänsä satoaan muun muassa venäläisten suolakurkkujen tekoon.

– Tämä on mieletön vastapaino rahatyön kiireelle, sanoo it-alalla työskentelevä Miettinen.

Koivu-Mankkaa otettiin perusparannukseen yllättäen tänä keväänä, kun Gräsanojan kunnostuksen ajankohta varmistui, kertoo viljelypalstoista vastaava asiakaskoordinaattori Pirjo Aalto.

Tulvista kärsineet 26 palstaa siirretään alueen länsi- ja pohjoisosiin. Samalla vesijohdot siirretään maan alle, käytäviä levennetään, valaistusta parannetaan ja puita kaadetaan.

Espoo on kunnostanut yhden viljelypalsta-alueen niin, ettei koko aluetta jouduttu tyhjentämään, mutta tämä osoittautui kalliiksi kustannuksiltaan ja rakentajille hankalaksi, Aalto kertoo.

Aalto kertoo, että Koivu-Mankkaalle on tarkoitus rakentaa siirrealue, jonne viljelijät voisivat siirtää monivuotisia kasvejaan perusparannuksen ajaksi.

Kaupungin viljelypalstaa joutuu tällä hetkellä odottamaan vähintään kahden–kolmen vuoden ajan, Aalto kertoo. Suosituimmilla viljelypasta-alueilla Tapiolan Silkkiniityllä, Leppäsillassa ja Jousenkaarella odotusajat ovat pidempiä.

Jonot pullistelevat, koska korona ja Ukrainan sota ovat saaneet entistä useammat kiinnostumaan palstaviljelystä ja samaan aikaan palstan jo saaneet pitävät entistä tiukemmin kiinni palstoistaan, Aalto kertoo. Uusia viljelyintoisia ilmoittautuu jonoon päivittäin.

Kaupunki pyrkii tekemään uusista viljelypalstoista aiempaa pienempiä, jotta palstoja riittäisi mahdollisimman monille. Moni on huomannut 100 neliön eli aarin kokoisen palstan vaativan valtavasti työtä.

– Silkkiniityn palstat ovat 20 neliön kokoisia ja sinne on pisimmät jonot, noin 200 henkilöä tällä hetkellä, Aalto kertoo.

– Perusparannushankkeissa on tarkoitus kunnostaa alueita niin, että sinne saadaan tehtyä lisää palstoja. Esimerkiksi juuri uusittavaan Latokaskeen saamme noin 50 uutta viljelijää jonosta, Aalto kertoo.

Viljelypalstat

Palstaa jonottaa 1 300 espoolaista

Viljelypalstojen kysyntä on räjähtänyt parissa vuodessa, sillä syksyllä 2019 palstaa jonotti 150 ja nyt noin 1 300 espoolaista.

Espoolla on tällä hetkellä 1 250 vuokrattavaa palstaa. Suurin osa palstoista on aarin kokoisia. Palstan vuosivuokra on 65 euroa.

Syksyllä 2022 on alkamassa myös Tuomarilan palsta-alueen perusparannus, jonne myös tehdään lisää palstoja. Tuomarilassa tyhjennetään koko alue ja entiset viljelijät pääsevät uusituille palstoille keväällä 2024.

Latokasken palsta-alueen perusparannus valmistuu kesäkuussa 2022.

Lähde: Pirjo Aalto, asiakaskoordinaattori

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut