Kaupungin suunnitelma järkyttää espoolaisia viherpeukaloita – "En jaksa enää tässä iässä aloittaa alusta", palstaviljelijä sanoo ja purskahtaa itkuun
5
Tapio Miettinen pitää kaupungin asennetta palstaviljelijää kohtaan vihamielisenä. Hänestä tuntuu, että kaupunki jyrää Koivu-Mankkaan viljelypalsta-alueen lisäksi itse palstaviljelijät. Katja Riihola
”En jaksa enää tässä iässä aloittaa alusta”, sanoo 15 vuotta Koivu-Mankkaalla viljellyt tapiolalaiseläkeläinen.
Katja Riihola
Lähes sadan viljelijän viljelypalstat käännetään mustalle mullalle tämän kesän jälkeen Koivu-Mankkaalla.
Viljelijöitä vaaditaan tyhjentämään palstansa ja viljelyyn on tulossa vuoden tauko, koska alue on päätetty perusparantaa.
Koivu-Mankkaalla palstaa 15 vuotta viljellyt tapiolalaiseläkeläinen on järkyttynyt kaupungin suunnitelmista. Hänen mukaansa aluetta tulisi parantaa niin, että pääosa palstaviljelijöistä saisi jatkaa viljelyä omalla palstallaan keskeytyksettä.
Kaupunki päätti uudistaa koko alueen, koska osa palstoista jää Gräsanojan tulvien alle.
– Mä en jaksa enää tässä iässä (yli 70) aloittaa alusta. Pitäisi mennä polkupyörällä puutarhaliikkeeseen ja tuoda kaikki uudelleen, palstaviljelijä sanoo ja purskahtaa itkuun.
Rouva kertoo olleensa palstan vuoksi omavarainen muun muassa perunoiden, sipuleiden, nauriiden, lanttujen, marjojen ja marjamehujen suhteen.
– Olen ollut lapsuudesta asti maassa kiinni. Tulen tänne joka päivä huhtikuun alusta marraskuuhun. Tämä on kuin kesämökki ilman nukkumispaikkaa. Rakastan tätä. Mitä teen ensi kesänä?
Hän haluaa puhua asiasta anonyymisti, koska pelkää kritiikin pudottavan hänet tulevaisuuden palstajaon hännille, jos voimia uuden palstan perustamiseen sittenkin löytyisi.
Onko ihan välttämätöntä vetää kaikki sileäksi samalla rykäisyllä?
Moni palstaviljelijä on eläkeläinen ja liikkuu palstalle polkupyörällä. Katja Riihola
Myös palstaviljelijä Tapio Miettinen ihmettelee kaupungin intoa alueen täydelliseen uudistamiseen. Hän kertoo, että muutama vuosi sitten viljelijöiden olisi haluttu ottavan koko alueen hoidon itselleen.
– Miten on mahdollista, että muutama vuosi sitten kaupunki ei olisi halunnut pitää palstoja itsellään, koska siihen ei katsottu olevan varaa, ja nyt laitetaan miljoonia puutarhakaavasuunnitelmiin ja suurisuuntaisiin uudistuksiin, Miettinen pohtii.
Miettinen kritisoi myös sitä, ettei palstaviljelijöiden mielipidettä ja tahtotilaa selvitetty.
– Ylhäältä annettu torpparimeininki on palaamassa. Vuokralaisten kanssa ei edes keskustella. Onko ihan välttämätöntä vetää kaikki sileäksi samalla rykäisyllä? Emme itse näe tälle tarvetta.
Miettinen kuvailee kaupungin asennetta vihamieliseksi. Hänestä on älytöntä ajatella, että viljelijät, joista moni on eläkeläinen, repisivät marjapuskansa itse maasta ja kuljettaisivat pyörällä Ämmässuolle.
Miettinen on viljellyt Koivu-Mankkaalla noin kymmenen vuoden ajan, ja kertoo hyödyntävänsä satoaan muun muassa venäläisten suolakurkkujen tekoon.
– Tämä on mieletön vastapaino rahatyön kiireelle, sanoo it-alalla työskentelevä Miettinen.
Tapio Miettisen mukaan kaupungin olisi pitänyt selvittää Koivu-Mankkaan viljelypalsta-alueen nykyisten viljelijöiden näkemyksiä alueen uudistamisen suhteen. Katja Riihola
Koivu-Mankkaa otettiin perusparannukseen yllättäen tänä keväänä, kun Gräsanojan kunnostuksen ajankohta varmistui, kertoo viljelypalstoista vastaava asiakaskoordinaattori Pirjo Aalto.
Tulvista kärsineet 26 palstaa siirretään alueen länsi- ja pohjoisosiin. Samalla vesijohdot siirretään maan alle, käytäviä levennetään, valaistusta parannetaan ja puita kaadetaan.
Espoo on kunnostanut yhden viljelypalsta-alueen niin, ettei koko aluetta jouduttu tyhjentämään, mutta tämä osoittautui kalliiksi kustannuksiltaan ja rakentajille hankalaksi, Aalto kertoo.
Aalto kertoo, että Koivu-Mankkaalle on tarkoitus rakentaa siirrealue, jonne viljelijät voisivat siirtää monivuotisia kasvejaan perusparannuksen ajaksi.
Tämä on mieletön vastapaino rahatyön kiireelle, sanoo it-alalla työskentelevä Tapio Miettinen. Hän kertoo saaneensa apua palstan kehittämiseen muilta viljelijöiltä. Katja Riihola
Kaupungin viljelypalstaa joutuu tällä hetkellä odottamaan vähintään kahden–kolmen vuoden ajan, Aalto kertoo. Suosituimmilla viljelypasta-alueilla Tapiolan Silkkiniityllä, Leppäsillassa ja Jousenkaarella odotusajat ovat pidempiä.
Jonot pullistelevat, koska korona ja Ukrainan sota ovat saaneet entistä useammat kiinnostumaan palstaviljelystä ja samaan aikaan palstan jo saaneet pitävät entistä tiukemmin kiinni palstoistaan, Aalto kertoo. Uusia viljelyintoisia ilmoittautuu jonoon päivittäin.
Kaupunki pyrkii tekemään uusista viljelypalstoista aiempaa pienempiä, jotta palstoja riittäisi mahdollisimman monille. Moni on huomannut 100 neliön eli aarin kokoisen palstan vaativan valtavasti työtä.
– Silkkiniityn palstat ovat 20 neliön kokoisia ja sinne on pisimmät jonot, noin 200 henkilöä tällä hetkellä, Aalto kertoo.
– Perusparannushankkeissa on tarkoitus kunnostaa alueita niin, että sinne saadaan tehtyä lisää palstoja. Esimerkiksi juuri uusittavaan Latokaskeen saamme noin 50 uutta viljelijää jonosta, Aalto kertoo.
5
