Lippulaivan tummuus ihmetyttää espoolaisia, ja keskuksen nimeksi on ehdotettu jopa Hiiliproomua – nyt pääsuunnittelija kertoo, mikä idea tummissa sävyissä on

Lippulaivan tumma värimaailma on herättänyt keskustelua Länsiväylän mielipidepalstalla.

Keskustelu käynnistyi, kun Urpo Joutsenlahti ehdotti 14.4. Lippulaivan nimeksi Hiiliproomua. Sen jälkeen viisi mielipidekirjoittajaa on ihmetellyt tummanpuhuvia käytäviä.

– Kaikki on mustaa, mikä ihmetyttää erittäin paljon, kun asumme maassa, jossa sisäkausi on pitkä ja pimeä, ja juuri silloin kaipaisi avaria ja valoisia sisätiloja, nimimerkki Pettynyt mummu kirjoitti 6.5.

Kaksi kirjoittajaa on valitellut myös sitä, ettei keskuksessa ole oleskelutiloja ja tapaamispaikkoja.

Lippulaivan pääsuunnittelija Arndt Heinzmann istahtaa Lippulaivan kirjaston loosiin. Ikkunan takana näkyy Lippulaivan kauppakäytävä, jonka keskelle on ripoteltu useita penkkiryhmiä.

– Eikös tuolla ole aika hyvin levähdyspaikkoja? Ja täällä kirjastossa myös. Kauppakäytävällä on irtokalusteita joka tasolla, ja ulkona on penkkejä joka paikassa, hän huomauttaa.

Heinzmann lisää, että kesällä kauppakeskuksen eteläpuolelle levittyvät ravintoloiden terassit.

– Siinä on tosi hieno aurinkoinen istuskelupaikka, jossa ei ole autoliikennettä lainkaan.

Arndt Heinzmann kertoo, että tummat sävyt olivat tietoinen valinta. Ne juontavat juurensa industrialistisesta tyylistä, joka on kansainvälinen trendi.

– Tummuus on tunnelmallista. Tummuus toimii myös kulissina. Teatterin kulissi on tumma, jotta se tuo asiat hyvin esiin. Kauppakeskuksessa tummuus tuo esiin myymälöitä, hän sanoo.

Vaikka Lippulaiva on tumma, valoa on Heinzmannin mukaan riittävästi.

– Päivänvaloa on enemmän kuin monissa muissa kauppakeskuksissa lasikattojen ja välipohja-aukkojen kautta, ja valaisinratkaisu on todella laadukas. Valaisimet on tehty Lippulaivaa varten ja niiden tehoa säädetään tarpeen mukaan.

Lippulaivan arkkitehtisuunnittelijana toimi Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy. Heinzmann on yhtiön osakas ja toimitusjohtaja.

Heinzmann kertoo, että Lippulaiva oli toimiston tähän asti suurin projekti. Työ alkoi vuonna 2018, ja siihen osallistui noin 30 arkkitehtia.

– Meillä oli 500 metriä pitkä ja 150 metriä leveä valmiiksi louhittu monttu. Siitä lähdettiin liikkeelle, Heinzmann naurahtaa.

Perusidea muotoutui nopeasti: pitkä, selkeä kauppakäytävä ja sisäänkäynnit päihin ja keskelle.

– Päätimme kääntää katujulkisivut myös sisäänpäin eli rakensimme sisäisen kadun ja käänsimme ulkomateriaalit sisäänpäin, pääsuunnittelija valottaa.

Pintamateriaaleina on käytetty neljää eri tiiltä, ruosteista Corten-teräslevyä ja perforoitua peltiä, jonka kuvio on suunniteltu Lippulaivaa varten.

Lattia on niin sanottua purkkalaattaa: harmaata kuvioitua laattaa, jossa purkat eivät näy. Tarkkasilmäinen voi havaita, että laatat vaalenevat kerroksittain ylöspäin.

Katot ovat mustat, mutta välikatossa on valkoisia säleitä. Heinzmann huomauttaa, että eteenpäin katsottaessa säleet luovat vaikutelman valkoisesta katosta.

Arndt Heinzmann on kotoisin Saksan Hampurista, ja hän opiskeli arkkitehdiksi Berliinin teknillisessä yliopistossa. Espoo tuli tutuksi jo vuosina 1998–1999, jolloin hän vietti vaihtovuoden Otaniemessä.

– Kun valmistuin, Berliinissä ei ollut hirveästi töitä arkkitehdeille ja palasin Suomeen, koska tykkäsin siitä vuodesta niin paljon, hän kertoo.

– Tietysti tähän liittyy myös nainen, hän naurahtaa.

Heinzmann on suunnitellut urallaan muun muassa monitoimiareenoita sekä asunto- ja toimistotaloja. HSY:n pääkonttori Ilmalassa on hänen käsialaansa.