Pihtipudas on monille tuttu pysähtymispaikka, mutta entä jos siellä viipyykin pitempään?
Mummo kyllä ymmärtää, ymmärrätkö sinä? kysyy tienvarsikyltti saavuttaessa Pihtiputaalle, Keski-Suomen pohjoisimpaan kuntaan.
Nelostien varteen on sijoitettu muun muassa Pihtiputaan keihäsmuseo. Siellä voi nähdä keihään, jolla on heitetty maailman pisin keihäskaari.
Shellin pihasta pääsee yhdelle Pihtiputaan monista luontoreiteistä, Koliman rantaraitille. Tänne ohikulkijat tulevat usein jaloittelemaan ja ulkoiluttamaan koiriaan.
Nyt ei näy ketään, vain Nelostien ääni kilpailee lintujen kanssa. Kunnassa on myös Keski-Suomen hiljaisimpia metsäalueita, mutta tämä ei kuulu niihin.
Opastekyltti kertoo, että lintutornista voi nähdä laulujoutsenen tai vaikka haukan. Näemme myös hylätyn kaljapullon ja seinään taiteillut PM-kirjaimet. Ehkä Pihtiputaan mummo kävi täällä?
Mitä matkailijan pitäisi ymmärtää Pihtiputaasta? No ainakin se, että täällä asuu maalaishenkistä porukkaa, vastaa Pihtiputaan mummo Sanna Kananen, 61.
Hän on järjestyksessään kymmenes, yleisön ehdotusten pohjalta valittu Pihtiputaan pr-mummo ja istuu nyt Pihtiputaan mummolan pihakeinussa.
Mummola on kunnan omistama vanha mummonmökki liikenneaseman, tarkemmin Niemenharjun matkailukeskuksen, takamaastossa. Niemenharju puolestaan on valittu maailman kauneimmaksi liikenneasemaksi. Valinnan teki brittiläinen Design Curial vuonna 2017.
Kananen on paikalla mummolassa vain tilauksesta, useimmiten ryhmämatkailijoita varten.
Toukokuisena arki-iltapäivänä Pihtiputaan mummolan eteen levittäytyvä karavaanari- ja leirintäalue saunoineen ja moderneine huoltorakennuksineen on vielä autio.
Vieressä on muutama pieni mökki, ja liikenneaseman edustalla odottelee hirsinen hotelli.
Matkailukeskuksen yrittäjä Jouni Majala kuvailee paikkaa puolimatkan krouviksi, jossa yöpyy erityisesti pohjoiseen suuntaavia ja sieltä palaavia matkailijoita.
Aivan Pihtiputaan keskustassa on toinenkin hotelli. Booking.com mainitsee hotellin esittelyssä, että Pihtiputaalla ja sen lähistöllä voi muun muassa pyöräillä ja hiihtää.
Mummo puolestaan suosittelee ainakin Heinäjoen museosiltaa, Putaanportin outlet-myymälöitä sekä Putaan Pizzeriaa. Päätämme suunnata keskustaan eli kirkonkylälle katsomaan siltaa.
Pihtiputaan keskustassa, joenrantamaisemissa sijaitsevan vaaleansinisen puutalon seinässä lukee Radiohuolto. Nyt siinä näyttää toimivan kirpputori.
Sisällä 85-vuotias Hilkka Strandman kertoo vilkuttavansa aamuisin viralliselle Pihtiputaan mummolle, joka vie leipomuksiaan vastapäiseen Suoramyyntiin.
– Huudan, että huomenta mummo, ja hän vastaa, että huomenta toinen, Strandman kuvailee.
Pihtiputaalla ihmiset tuntevat usein toisensa.
Strandman selostaa vaatteiden, retrotäkkien ja astioiden keskellä, että aiemmin talossa huollettiin ja myytiin sähkölaitteita.
– Kesällä tässä käy melko paljon mökkiläisiä, välillä myös muita matkailijoita.
Vastapäistä liikettä koristavat vihreät Suoramyynti-teippaukset.
Kylmäkaappi hurisee rauhallisesti. Hyllyissä on perunarieskoja, ruisleipiä, lastenvaatteita ja läjäpäin pitsiliinoja.
Tiskin takana asiakkaita palvelee Marjatta Korpi. Hän on ollut mukana liikettä pyörittävän osuuskunnan toiminnassa alusta asti, 1990-luvulta.
– Tässä on näitä nähtävyyksiä, hän sanoo ja ojentaa Pihtipudas-esitteen karttoineen.
Kotipaikkakunta saa kehuja: ihmiset ovat mukavia ja palveluitakin on.
Keskustassa on muun muassa pari ruokakauppaa, taksi, apteekki, grilli, kaksi kahvilaa, kampaamoita, kukkakauppa sekä vaateliike.
Ja Tokmanni, jonka edessä Risto Pakarinen hypistelee multasäkkejä.
– Mökille tarvitsisin, hän mainitsee.
Mies palaa mökkeilemään, kalastamaan ja metsästämään lapsuusmaisemiinsa vuodesta toiseen.
Kesämatkailijoille Pakarinen suosittelee ainakin Pihtiputaan kauniita luontopolkuja.
Pihtiputaan, verkkosivujensa mukaan ”maailman kauneimman pysähtymispaikan”, haaste lienee se, miten ohikulkijat saa kääntymään Nelostieltä keskustaan. Tämän vahvistavat matkailupäällikkö Jasmine Välikangas Witas Oy:stä ja Sydän-Suomen keskusvaraamon kohdevastaava Maria Tölli.
He esittelevät yhden kunnan muutamasta lounaspaikasta, Kahvi & Kuppi -kahvila-ravintolan, jossa syödään tänään kalakeittoa. ”Kalaisat järvet” toistuukin naisten puheessa monta kertaa.
Pihtiputaalla matkailua kehitetään ja tehdään ihan tosissaan – ja miksipä ei tehtäisi.
Valtaosa matkailijoista on vuokramökkiläisiä, ja heidän lisäkseen on niin sanottuja ohikulkijoita. Oma lukunsa ovat vakituiset mökkiläiset, jotka saapuessaan kasvattavat noin 4 000 asukkaan kunnan väkimäärää tuntuvasti. Lomamökkejä on tuhatkunta, ja niistä ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa noin 700.
Viitisen prosenttia matkailijoista tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.
Tölli ja Välikangas esittelevät Lomaseudun kesän viikko-ohjelmaa, joka sisältää esimerkiksi luontoretkiä, saunailtoja, kehräämistä ja köysilaskeutumista.
Lomaseutu on Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven ja Viitasaaren muodostama kokonaisuus, joka kehittää matkailua yhdessä.
Maria Tölli kertoo, että Pihtiputaan ja muun Lomaseudun yrittäjät rakentavat parhaillaan matkapaketteja, joita aiotaan jatkossa myydä eurooppalaisille matkanjärjestäjille.
Jasmine Välikankaan mukaan Lomaseudun matkailustrategian teemana on tehdä seudusta luontomatkailuparatiisi. Hän uskoo, että ruuhka-Suomen ihmisiä tänne vetää ainakin rauha.
Pihtiputaalla luontomatkailuun on suunnitteilla panostaa muun muassa kehittämällä Suurijärven reitistöä.
– Se muodostaisi yhtenäisen retkeilykokonaisuuden Salamajärven kansallispuiston kanssa, Välikangas täsmentää.
Pihtiputaan mummon suosittelema Heinäjoen museosilta maisemineen on kaunis. Sen yli suhahtaa kaksi autoa ja polkupyöräilijä.
Missähän kaikki paikalliset ovat?
Kävelemme mäelle, jossa puukirkko seisoo keväänvihreän ruohikon ympäröimänä.
Lukko kotiseutumuseon ovessa odottaa kesää.
Kelpaisihan täällä.
Juttusarjassa vieraillaan pienillä paikkakunnilla, joissa ei ole Suomen suosituimpia nähtävyyksiä.