Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

155 vuotta sitten 4. kesäkuuta syntyi poika, joka jätti syvän jäljen Suomen historiaan – tältä näyttää maja, jonka marsalkka Mannerheim ehti nähdä vain muutamia kertoja

Marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivälahjaksi saama maja on historiallinen vierailukohde.

Marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymästä tulee tänään 4. kesäkuuta kuluneeksi 155 vuotta. Hänen nimeään kantava metsästysmaja tulee puolestaan tänä kesänä 80 vuoden ikään.

Rakennushankkeen takana oli aikoinaan jääkärikenraalimajuri Erkki Raappana, joka tunsi marsalkka Mannerheimin kiinnostuksen kalastukseen ja metsästykseen.

Jatkosodan 14. divisioonan sotilaiden rakentama syntymäpäivälahja luovutettiin marsalkka Mannerheimille kesällä 1942.

Majan suunnitteli Raappanan joukoissa palvellut arkkitehti, luutnantti Eino Pitkänen. Majan rakennuspaikaksi valikoitui Lieksajärven länsiranta.

Pitkänen teki piirustukset toukokuun alussa 1942 ja maja valmistui ripeästi.

Hän oli tuottelias arkkitehti ja sota-ajan töiden lisäksi hänen kädenjälkensä näkyi vahvasti kaupunkirakentamisessa sodan jälkeen.

Rakentamiseen osallistui 60 miestä, kaksi ammattimiestä jokaisesta 14. divisioonan komppaniasta.

Majaan rakennettiin tilava pirtti takkoineen, marsalkan makuuhuone, adjutanttien huone, keittiö, emännän ja lähetin tilat sekä avokuisti. Lisäksi tehtiin erillinen sauna takkahuoneineen.

Rakennustyön aikana lotat vastasivat muonituksesta. Lotat osallistuivat myös majan sisustamiseen.

Majalle saatiin esinelahjoina lukuisia rintamamiesten puhdetöitä.

Mannerheim ehti käymään ensimmäisen ja samalla viimeisen kerran metsästysmajalla alkuperäisessä sijaintipaikassa vasta syyskuussa 1942.

Erityisesti hiekkapohjaisen lahdenpoukaman rannassa sijainneeseen saunarakennus oli marsalkan mieleen.

Uuteen käyntiin Karjalassa ei enää tullut mahdollisuutta.

Päätös majan siirtämisestä tehtiin jatkosodan loppuvaiheissa heinä–elokuussa 1944.

Mannerheim osti itse keväällä 1945 maa-alueen Lopelta metsästysmajaa varten Saara ja Paavo Kassarilta Leppäniemen kartanon mailta.

Majan suunnitellut Pitkänen johti jälleen itse uudelleen pystytykseen, johon osallistui 20 rakentajaa eri rajakomppanioista.

Maja noustua uudelleen marsalkka Mannerheimille luovutettiin avaimet 21. kesäkuuta 1945, jolloin hän saapui ensimmäisen kerran majalleen Lopelle.

Valitettavasti Mannerheim vieraili metsästysmajalla Lopella vain muutamia kertoja sodan jälkeen.

Vierailut eivät enää olleet mahdollisia tasavallan presidentin tehtävien hoitamisen ja heikkenevän terveyden vuoksi.

Hän lahjoitti majan vuonna 1948 Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle, joka melko pian ilmoitti, että järjestöllä ei ole mahdollisuutta ylläpitää majaa.

Neljä upseerijärjestöä perusti yhdessä Mannerheimin metsästysmaja ry. -nimisen yhdistyksen, joka hankki majan tontteineen ja kunnosti sen museoksi vuonna 1957.

Metsästysmaja avattiin yleisölle vuonna 1959 ja kesäisin siellä järjestetään edelleen ohjattuja museokierroksia, joilla voi tutustua sota-ajan historiaan aivan uudesta suomalaisen suurmiehen elämän näkökulmasta.

Marskin maja on ollut perheiden suosima vierailukohde.

Veteraanisukupolvi on tuonut lapsiaan ja lapsenlapsiaan tutustumaan ylipäällikkönsä ja suomalaisen valtiomiehen metsästysmajaan vuosi toisensa jälkeen.

Alueella sijaitsee myös kahvilarakennus ja kenttävartiomuseo. Marskin Majan kesäravintola aukesi 2. kesäkuuta 2022. Kokous-, tilaus- ja tapahtumaravintola on tilauksesta ryhmille avoin ympäri vuoden.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Aamupostissa.

1959

metsästysmaja avattiin yleisölle