"Telakan senaattori" Kari Uotila nousi kansanedustajaksi kansakoulupohjalta – "Asioita voi opiskella jopa paremmin elämän kiertokoulussa"

Wärtsilän telakan levyseppä nousi politiikan huipulle ja isoksi vaikuttajaksi.

Wärtsilä Helsingin telakka ja sieltä saatu elämänkokemus ovat vaikuttaneet Kari Uotilan koko elämän kulkuun. Hän kertoo kokemuksistaan Sirpa Puhakan kirjoittamassa kirjassa Kari Uotila – telakan senaattori.

Köyhistä oloista Pertunmaalta syntyisin oleva Uotila nousi valtakunnalliseen julkisuuteen Wärtsilä Meriteollisuuden telakkakonkurssin yhteydessä vuonna 1989, kun haalareihin ja kypärään pukeutunut 34-vuotias pääluottamusmies toi julki työntekijöiden tuntoja.

– En ajatellut niin kuin perinteinen ay-jyrä ajatteli, Uotila muotoilee.

– Telakan konkurssi oli kova paikka, mutta se loi myös pitkiä ystävyys- ja yhteistyösuhteita, jotka toimivat vieläkin.

Uotila korostaa, että asioista voi olla eri mieltä mutta ihmisiä pitää arvostaa yli puoluerajojen. Konkreettinen esimerkki tästä ja molemminpuolisesta arvostuksesta on se, että Helsingin telakan pelastaminen henkilöityivät pitkälti häneen ja telakan johtaja Martin Saarikankaaseen, josta myöhemmin tuli kokoomuksen kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu.

Telakalta lähti Kari Uotilan poliittisen uran nousukiito. Vuonna 1995 hänet valittiin vasemmistoliiton kansanedustajaksi.

Huomiota herättävä ele oli se, että Saarikangas ilmoitti Masa Yardsiksi muuttuneen telakan tukevan Uotilan vaalikampanjaa 50 000 markalla.

Espoon valtuustoon Kari Uotila valittiin vuonna 1992. Espoon kuntapolitiikkaan kirjassa ei kuitenkaan syvennytä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli vuosia 4-henkinen, mutta nyt valtuutettuja on vain 2.

– Välillä tuntuu, ettei meillä ole mitään painoarvoa vaan tulemme jyrätyiksi. Silloin kun muut ryhmät ovat alkaneet itkeä sitä, että Espoon palveluissa olisi parantamisen varaa ja me olemme ehdottaneet veroprosentin nostoa, olemme jääneet aika yksin, Uotila harmittelee.

 Asioita voi opiskella jopa paremmin elämän kiertokoulussa kuin yliopistolla tutkijan kammiossa.

– Espoon pitäisi kilpailla manner-Suomen upeimmilla palveluilla eikä alhaisimmalla veroprosentilla, Uotila sivaltaa.

Vaikka ryhmä on välillä tullut jyrätyksi, Uotila näkee, että ryhmä on loppujen lopuksi nauttinut kokoaan suurempaa arvostusta ja se on positiivinen asia.

Viime viikkoina on kohistu siitä, että Espoon kuntapolitiikassa liikkuu myös pelottaviksi, sopimattomiksi ja loukkaaviksi koettuja viestejä.

– Voi olla, että ilmapiiri on huolestuttavalla tavalla tulehtumaan päin, Uotila arvioi.

Hän olettaa, että korona-aika ja sen aiheuttama sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen ovat ainakin osasyyllinen tähän kehitykseen.

– Somessa on helpompi olla kova kuin kasvokkain.

Uotila itse käyttää vain Facebookia. Hän sanoo saaneensa yli 30-vuotisen poliittisen uransa aikana olla rauhassa kaduilla, pubeissa ja somessa.

– En panikoidu somekohuista, mutta se on huolestuttavaa, jos politiikkaan ei uskalleta lähteä lieveilmiöiden vuoksi. Päätöksentekoon tarvittaisiin kaikki parhaat voimat.

– Tuleeko lopputuloksesta paras mahdollinen, jos oma paha olo oksennetaan someen?

Sekä telakan pääluottamusmiehenä että politiikassa Uotila sanoo toimineensa paljolti vaiston varassa. Tärkeintä on ollut näkemyksellisyys: se, että ymmärtää isoja kokonaisuuksia ja asioiden vaikutuksen toisiinsa.

Kari Uotilalla ei ole korkeakoulututkintoa, mutta se ei ole haitannut.

–  Asioita voi opiskella jopa paremmin elämän kiertokoulussa kuin yliopistolla tutkijan kammiossa.

Kokonaisuuksien ymmärtämisestä ja asioiden vaikuttamisesta toisiinsa on kyse myös kuntapolitiikassa.

– Kasvavassa kaupungissa pitää hyväksyä se, että jossain päin rakennetaan. Lähipalvelujen pitäisi olla rollaattori- ja lastenvaunumatkan päässä, Uotila kuvaa.

– Päättäjien pitää koko ajan miettiä, millainen on viihtyisä ja palveleva kaupunki.  Asukkaiden keskeinen toive on, että lähiluontoa pitää säilyttää. Tämä toive on otettava tosissaan. Meidän pitäisi antaa espoolaisille sellainen palvelulupaus, että kaupungissa on viheryhteyksiä ja -keitaita suurten luontokohteiden, kuten Nuuksion, keskuspuiston ja Rantaraitin, lisäksi.

Suurin Espooseen liittyvä huoli on Kari Uotilalle se, pidetäänkö kaikki espoolaiset mukana. Muodostuuko tänne kahden kerroksen väkeä? Jotta kaikki pysyvät mukana, tarvitaan julkisia palveluita ja rahaa niiden tuottamiseen.

– Täällä hoetaan, että Espoossa on kaikkien hyvä asua, elää ja yrittää. Toivottavasti tästä sloganista pidetään kiinni.

– Hyvinvoivan kymmenyksen elämäkään ei ole hyvää, jos kaupungissa tapahtuu vahvaa eriytymistä. Kaikkien mukana pitäminen on myös turvallisuus- ja viihtyisyyskysymys, Uotila painottaa.

Kari Uotilan elämäkerta Telakan senaattori -kirja on syntynyt huolen ja surun keskellä. Muutama viikko sitten Kari Uotila menetti vaimonsa Ainin ”Anin” 49 yhteisen vuoden jälkeen. Kirjan viimeistely piti liikkeessä.

– On katsottava eteenpäin, hän sanoo.

Kirja

Telakan senaattori

Sirpa Puhakan kirjoittama Telakan senaattori -kirja (Partuura) julkaistiin 6. kesäkuuta. Kirjassa on 268 sivua ja runsas kuvitus.

Julkaisupäivää edeltävänä päivänä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Kari Uotila ensimmäisen kerran käveli Wärtsilä Helsingin telakan portista sisälle.

Telakan vaiheiden lisäksi kirja kertoo Uotilan roolista Vasemmistoliitossa.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut