Innokas maailmanmatkaaja löysi työnsä Facebookin kautta. Turkoosissa meressä sukeltelu on hänen rakkain harrastuksensa.
Tuuli Naalisvaara vastaa puhelimeensa Intian valtameren rannoilta, Malediivien paahtavan auringon alta. Opettajan asunnon ikkunasta näkyy turkoosina hohtava meri ja valkoiset hiekkarannat – kuin suoraan matkailumainoksesta. Kerrostaloasunnosta on 50 metriä rannalle.
– Kiitos kysymästä, hyvää kuuluu. Koen, että olen onnekas, sanoo paratiisissa yhdeksän kuukautta asunut Finland International School Maldives -koulun opettaja, joka viihtyy maailmalla kuin kala vedessä.
– Käyn rannalla paljon kävelemässä, en niinkään uimassa, hän kertoo vapaa-ajastaan.
– Lempiharrastukseni on sukeltaminen, ja taidon opettelin uudessa kotimaassani muiden suomalaisopettajien tavoin, tuusulalainen Naalisvaara kertoo Keski-Uusimaa-lehdelle.
Ilma on kostean lämmin ja mereltä käy vilvoittava tuulenhenki. Meneillään on kuumin aika vuodesta, jolloin lämpötila voi yölläkin olla yli +30 astetta.
Sukellusviikonlopun viettoon valmistautuva Naalisvaara viihtyy uudessa kotimaassaan erinomaisesti, vaikka kaipaakin juuri nyt Suomen heleän vihreää kevättä.
– Sitä hetkeä, mikä Suomessa on nyt jo ohi, kun silmut aukeavat puissa ja energia virtaa ihmisissä ja luonnossa.
– Kun tulen kesälomalla Tuusulaan, aion kävellä paljon metsässä. Kaipaukseni metsään ja myös talveen on kasvanut täällä palmujen alla uudelle tasolle, hän kertoo suunnitelmistaan..
Hulhumalén saarella asuva Naalisvaara päätyi Malediiveille muutaman mutkan kautta. Vuonna 2018 hän sai ajatuksen lähteä seikkailemaan maailmalle, ja tie vei hänet Lapin kautta Ugandaan Opettajat ilman rajoja -verkoston kautta.
Naalisvaara toimi yli kymmenen vuotta luokanopettajana Järvenpäässä, kunnes päätyi Ugandan jälkeen etäyhteyksin Keniaan paikallisten opettajien tueksi.
Malediiveilla olevan opettajan paikkansa hän löysi Facebookin kautta, täysin sattumalta.
– Hain paikkaa ja sain sen. Työ sopii hyvin perheettömälle, sillä työ vie ison osan arjesta. Työpaikkani on puolentoista kilometrin päässä ja kuljen matkan taksilla, sanoo yksin asuva Naalisvaara.
Kaikkiaan koulussa on 12 opettajaa Suomesta. Kansainvälinen koulu on rakennettu tekosaarelle pääkaupunki Maléen ja suurin osa yksityiskoulun oppilaista on paikallisia lapsia, joiden kotikieli on englanti tai divehin kieli.
– Osa lapsista puhuu paremmin englantia kuin divehiä. Divehiä puhutaan vain Malediiveilla, ja englannin kieli vahvistaa asemaansa koko ajan. Saariryhmä on riippuvainen turismista, joten englannin kielen taito on välttämätön.
Jalkaisin ja pyörällä liikkuminen on hankalaa, sillä kadut ovat kapeita ja ruuhkaisia. Kotimaisemissa hän aikoo hypätä pyöränselkään tutulle reitilleen.
Naalisvaara opettaa seitsemättä luokkaa, joka on koulun pienimpiä, sillä yleensä oppilasmäärä luokissa on yli 50.
– Minun lisäkseni luokassani on yksi paikallinen opettaja. Isommissa luokissa on yleensä kaksi paikallista opettajaa.
Suomalaiseen kouluun verrattuna isoin ero on auktoriteettien kunnioituksessa. Opettajalle ei huudella tai puhutella häntä muuten sopimattomasti.
Suomalaisesta koulusta yksityiskouluun on tuotu suomalainen pedagogiikka, välitunnit ja välituntileikit. Koululounasta ei ole, vaan oppilaat syövät omia eväitään.
Suomalainen opetus on maailmalla kovassa maineessa. Vanhemmilta on tullut positiivista palautetta osallistavasta opetuksesta eli käytännön tekemisestä, joka on tuttua meidän kouluissamme Suomessa.
– Tällä he tarkoittavat erityisesti kotitaloutta ja käsitöitä. Olemme opettaneet lapsille myös sählyä, josta on tullut suosittu liikuntalaji.
Teknisissä töissä ei ole käytössä sellaisia tiloja ja työvälineitä kuin mihin Suomessa on totuttu, mutta tunneilla on tehty puisia soittimia ja pieniä työkaluja.
Suomalaiskodeista löytyville oppilastöille, kuten saunakiululle ja -kauhalle ei ole käyttöä näillä leveysasteilla.
Malediivien hintatasoa Naalisvaraa kuvaa korkeaksi. Syynä on se, että lähes kaikki on tuontitavaraa mantereelta.
– Hedelmät tuodaan mantereelta, esimerkiksi Sri Lankasta, samoin maitotaloustuotteet, koska saarellamme ei ole tuotantoeläimiä. Maa-alueet ovat niin asuttuja, että tilaa viljelyyn ei yksinkertaisesti ole.
Suomalaisten ruokien lisäksi Naalisvaara kaipaa ystäviään, jotka saisivat käydä häntä enemmänkin moikkaamassa. Ruuhkaksi asti ystäviä ei ole hänen ovillaan näkynyt.
Sohvalla on tilaa, hän lupaa ja toivoo, että matkakuume puraisisi ystäväpiiriä tulevan talven aikana.
Malediivit on pinta-alaltaan Espoon kokoinen alue, jossa asuu hieman alle miljoona asukasta. Malediiveihin kuuluu 1 190 saarta ja atollia, joista 200 on asuttua ja monilla saarista on matkailijoiden majoituspalveluita.
Tulevaisuudessa maailmanmatkaaja toivoo löytävänsä itsensä vaikkapa humanitäärisen työn parista.
Suomeen palaaminen ei häntä ainakaan tässä maailmantilanteessa houkuttele.
– Ukrainassa on jo aloitettu koulutussektoria tukeva hanke, johon minua on pyydetty mukaan. Vielä ei ole kuitenkaan aika lähetä Malediiveilta, sanoo kesälomaansa innolla odottava Naalisvaara.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Keski-Uusimaassa.